| suomeksi | in English | på svenska |
|
|
| Pääsivu| Ajankohtaista | Tiedotteet | Toiminta | Koulutusta | Julkaisut | Yhteystiedot |
| Turvapaikkamenettely |
|
Turvapaikkamenettely Suomessa
01.02.2010 Suomi on pakolais- ja turvapaikkapolitiikassaan sitoutunut YK:n pakolaissopimuksen täysimääräiseen soveltamiseen. Turvapaikkamenettelyä ja suojelun myöntämistä säätelevät myös EU:n turvapaikkadirektiivit, kuten pakolaisen määritelmädirektiivi ja turvapaikkamenettelydirektiivi. Turvapaikkamenettelyn tulee perustua hakemuksen yksilölliselle käsittelylle. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa tai nopeutetussa menettelyssä. Lisäksi Suomi vastaanottaa kiintiöpakolaisina YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä ja muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia. Viime vuosina kiintiö on ollut 750 henkilöä. Kiintiössä on viime vuosina saapunut erityisesti irakilaisia, myanmarilaisia, kongolaisia ja iranilaisia pakolaisia. Turvapaikkamenettelykaaviot Turvapaikkamenettelykaavio (pdf) Tutkimatta jättäminen ja nopeutettu menettely (pdf) YK:n pakolaissopimuksessa on määritelty pakolainen. Siinä ei kuitenkaan ole varsinaisia määräyksiä turvapaikkamenettelystä. Menettelyt vaihtelevatkin eri maissa. Suomessa turvapaikkamenettely perustuu ulkomaalaislakiin. Euroopan unionissa on tarkoitus luoda yhtenäinen turvapaikkamenettely unionin alueelle, mutta toistaiseksi jäsenvaltioissa on käytössä hyvinkin erilaiset turvapaikkamenettelyt. Turvapaikkahakemus Suomessa turvapaikkahakemus jätetään poliisille tai rajaviranomaisille, minkä jälkeen hakija majoitetaan turvapaikanhakijoille tarkoitettuun vastaanottokeskukseen, joita on eri puolilla Suomea. Säilöönotto Jos hakijan henkilöllisyys tai matkareitti Suomeen ovat epäselviä, hänet saatetaan ottaa säilöön. Pakolaisuuteen kuitenkin usein kuuluu se, ettei pakotilanteessa voi saada mukaansa henkilöllisyyspapereita. Usein pako tapahtuukin salakuljettajan avulla ja väärän passin turvin tai kokonaan ilman passia. Suomen ainoa ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö sijaitsee Helsingin Metsälässä. Yksikön paikkaluku on 40. Muualla Suomessa säilöön otettuja majoitetaan edelleen poliisin pidätystiloihin. Säilöönotto voi kestää joistakin päivistä jopa kuukausiin ja sen jatkamisesta päätetään käräjäoikeudessa kahden viikon välein. Myös kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voidaan ottaa säilöön maastapoistamisen yhteydessä. Turvapaikkapuhuttelu Poliisi tai rajavartija selvittää turvapaikanhakijan henkilöllisyyttä ja matkareittiä muun muassa lähettämällä sormenjälkivertailupyyntöjä muihin Euroopan maihin. EU-maat ovat ns. Dublin-asetuksessa sopineet siitä, mikä maa on velvollinen tutkimaan turvapaikkahakemuksen, jos hakija on ollut useassa EU-maassa (tai esimerkiksi Norjassa). Jos selviää, että henkilö on hakenut turvapaikkaa esimerkiksi Ruotsista ennen Suomeen tuloaan, hänet yleensä lähetetään Ruotsiin turvapaikanhakuprosessiin. Varsinaisen turvapaikkapuhuttelun vainon perusteiden osalta tekee Maahanmuuttovirasto. Päätös turvapaikka-asiassa tehdään turvapaikkapuhuttelupöytäkirjan perusteella. Siksi onkin tärkeää, että turvapaikanhakijan kertomus tulee oikein ja täydellisesti kirjatuksi puhuttelupöytäkirjaan. Ensimmäinen päätös Puhuttelun jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee asiassa päätöksen. Jos päätös on myönteinen, hakija saa yleensä joko pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Oleskelulupa voidaan myöntää myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä. Tämän jälkeen hänelle etsitään kuntapaikka ja kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan alkaa. Kielteinen päätös voidaan tehdä joko nopeutetussa tai normaalissa menettelyssä tai hakemus voidaan jättää tutkimatta. Päätöksen laatu vaikuttaa mm. siihen, miten henkilön maastapoistaminen voi tapahtua. Tutkimatta jättäminen Turvapaikkahakemus voidaan jättää tutkimatta, jos 1) hakija on saapunut turvallisesta turvapaikkamaasta, jossa hän olisi voinut saada turvapaikan tai oleskeluluvan suojelun tarpeen perusteella ja jonne hänet voidaan palauttaa, 2) hakija voidaan lähettää toiseen EU-valtioon, joka on vastuussa turvapaikkahakemuksen käsittelystä. Ensimmäisessä tapauksessa hakija voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää, mutta päätös eli käännytys voidaan panna täytäntöön 8. päivänä (joista 5 pitää olla arkipäiviä) sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle. Helsingin hallinto-oikeus voi hakemuksesta kieltää tai keskeyttää käännyttämisen täytäntöönpanon 8 vrk:n määräajan puitteissa. Myös jälkimmäisessä tapauksessa turvapaikanhakija voi valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa, mutta Maahanmuuttoviraston päätös eli käännytys voidaan panna täytäntöön välittömästi. Nopeutettu turvapaikkamenettely Turvapaikkahakemus voidaan käsitellä nopeutetussa menettelyssä, jos 1) hakija hakee turvapaikkaa Suomesta toisen kerran jo saatuaan kielteisen päätöksen, 2) jos hakija on tullut Suomeen ns. turvallisesta alkuperämaasta tai 3) jos hakemus katsotaan ilmeisen perusteettomaksi. Tapauksessa 1) turvapaikanhakija saa valittaa päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa, mutta Maahanmuuttoviraston päätös voidaan panna täytäntöön välittömästi. Turvapaikanhakijalle ei siis ole oikeutta odottaa Suomessa niin kauan, että hän saa valituksensa tehtyä saati siihen asti kunnes hakemus on Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistu. Tapauksissa 2) ja 3) hakija voi myös valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika on edelleen 30 päivää, mutta päätös eli käännytys voidaan panna täytäntöön 8. päivänä (joista 5 pitää olla arkipäiviä) sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle. Helsingin hallinto-oikeus voi hakemuksesta kieltää tai keskeyttää käännyttämisen täytäntöönpanon 8 vrk:n määräajan puitteissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli turvapaikanhakija valittaa päätöksestään ja haluaa odottaa Suomessa kunnes valitus on käsitelty, tulee hänen erittäin nopeasti hankkia avustaja. Hakemus täytäntöönpanon keskeytyksestä on tehtävä Helsingin hallinto-oikeudelle lähes välittömästi. Mikäli Helsingin hallinto-oikeus ei ole ehtinyt ratkaista hakemusta täytäntöönpanon keskeytyksestä määräajassa, voidaan hakijan käännytys panna täytäntöön 8. päivänä päätöksen tiedoksiannosta. Näin on tietenkin myös silloin, kun hallinto-oikeus tekee päätöksen, jossa se ei katso tarpeelliseksi, että hakija odottaa valituksensa lopputulosta Suomessa. Hallinto-oikeus kuitenkin aina käsittelee itse valituksen, vaikka hakija olisi jo käännytetty Suomesta. Valitus Helsingin hallinto-oikeuteen normaalissa menettelyssä Normaalissa käsittelyssä Maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä saa valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto-oikeudessa asiaa voidaan käsitellä myös suullisesti. Turvapaikanhakija saa oleskella Suomessa sen ajan, kun valitusta käsitellään. Jos hallinto-oikeus muuttaa Maahanmuuttoviraston päätöksen, se voi katsoa hakijan olevan joko pakolainen tai suojelun tarpeessa oleva. Käännytys voidaan kumota myös muista syistä. Valituslupa korkeimpaan hallinto-oikeuteen Jos Helsingin hallinto-oikeus ei muuta Maahanmuuttoviraston tekemää päätöstä, saa päätöksestä edelleen valittaa vain, mikäli siihen saa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO) valitusluvan. Käännytys voidaan kuitenkin panna täytäntöön hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen. Pelkkää täytäntöönpanoa koskevasta Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä ei voi kuitenkaan hakea muutosta KHO:sta. Jos valituslupa myönnetään ja asia tutkitaan vielä KHO:ssakin, päätös voi olla kielteinen tai myönteinen. Käytännössä valituslupa myönnetään harvoin ja yleensä Helsingin hallinto-oikeuden päätös jääkin lopulliseksi. Maahanmuuttoviraston valitusoikeus Maahanmuuttovirasto voi valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla viraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu, jos KHO myöntää valitusluvan. Ongelmia turvapaikkamenettelyssä Suomen nopeutettu turvapaikkamenettely on saanut paljon kritiikkiä osakseen. Nopeutetussa menettelyssä turvapaikanhakijan oikeusturva on hänen oikeudelliseen intressiinsä nähden riittämätön. Suurin epäkohta on se, että hakija voidaan käännyttää kahdeksan päivän kuluttua ilman, että muutoksenhakutuomioistuin on ehtinyt ottaa kantaa käännytykseen. Käytännössä aika on liian lyhyt, jotta hakija ehtisi tavata lakimiehen (usein tapaamiseen pitää varata myös tulkki) ja valitus ehdittäisiin tehdä ja mahdollinen vastanäyttö koota. Kahdeksan päivän sisällä tulisi hallinto-oikeuden lisäksi käsitellä hakemus ja tehdä päätös. Kansalaisjärjestöt ovat esittäneet, että määräajasta tulisi luopua eikä hakijaa saisi käännyttää maasta ennen kuin hallinto-oikeus on ottanut kantaa käännytykseen. Perheenyhdistäminen Pakolaisella ja henkilöllä, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, on oikeus saada Suomeen perheensä. Perheeseen katsotaan kuuluvaksi avio/avopuoliso ja alaikäiset naimattomat lapset. Maahanmuuttoviraston kielteisistä perheenyhdistämispäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Oikeusapu Pakolaisneuvonta ry antaa oikeudellista neuvontaa Suomeen tuleville turvapaikanhakijoille ja pakolaisille. Jokaiselle turvapaikanhakijalle järjestetään mahdollisuus henkilökohtaiseen alkuhaastatteluun, jossa hakijalle kerrotaan turvapaikkamenettelystä ja turvapaikkapuhuttelun merkityksestä sekä käydään läpi hänen perustelunsa turvapaikkahakemukselle. Hakijalla on myös mahdollisuus saada avustaja mukaan turvapaikkapuhutteluun. Tämän lisäksi Pakolaisneuvonnan lakimiehet ottavat toimeksiantoja, jotka koskevat pöytäkirjojen tarkistamista, lisätietojen hankkimista turvapaikanhakijan tilanteesta ja turvapaikkavalituksia. Pakolaisneuvonta ry |
|
