Ihmiskaupassa on kyse toisen ihmisen hyväksikäyttämisestä. Tekijä ottaa uhrin määräysvaltaansa käyttämällä hyväkseen esimerkiksi uhrin erehdystä, riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa. Yhteistä monelle tapaukselle on, että uhrit ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
Kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea ihmiskaupan vastaiseen lainsäädäntöön ja uhrien auttamiseen. Ihmiskauppa on Suomessa kriminalisoitu rikoslaissa.
Suomessa toimii virallinen ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii kansallisena ihmisoikeusraportoijana ja seuraa ihmiskaupan vastaista työtä Suomessa.
Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja avustaminen on erityisasiantuntemusta vaativaa ja usein aikaa vievää. Pakolaisneuvonta on erikoistunut selvittämään mahdollisesti ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden henkilöiden tilannetta ja avustamaan heitä sekä turvapaikkamenettelyssä että muissa viranomaisprosesseissa.
Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen
Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen on haasteellista. Ihmiskaupassa on kyse rikollisuudesta, jonka uhreilla on usein korkea kynnys saattaa tilanteensa viranomaisten tietoon. He eivät yleensä osaa itse määritellä tilannettaan ihmiskaupaksi tai hakeutua avun piiriin oma-aloitteisesti. Viranomaiset tunnistavat uhreja, mutta iso osa uhreista ohjautuu avun piiriin kansalaisjärjestöjen kautta.
Ihmiskaupan uhriksi joutuneella on usein tietoisuus siitä, että kaikki ei ole kunnossa ja että hän joutuu väärin kohdelluksi. Uhri kuitenkin kokee, että hänen on pakko olla tilanteessaan, eikä siitä ole ulospääsyä. Ihmiskaupparikoksen tekijä on usein tietoinen sekä uhrin kotimaan että valtakulttuurin toimintatavoista ja pystyy uskottelemaan uhrille kaiken olevan normaalisti. Uhrilla ei välttämättä ole tietoa esimerkiksi Suomen laista, työntekoa koskevista säädöksistä tai rikoksen uhrin oikeuksista.
Usein ihmiskaupan uhrit pelkäävät tai suhtautuvat epäluuloisesti viranomaisiin ja viranomaisten kykyyn tai haluun auttaa heitä. He epäilevät, etteivät viranomaiset näe heidän kokemaansa väkivaltaa, vaan ryhtyvät toimenpiteisiin esimerkiksi heidän maasta poistamisekseen. Lisäksi viranomaisiin pelätään ottaa yhteyttä, sillä omassa lähtömaassa viranomaiset eivät ehkä toimi asiallisesti ja Suomessa uskotaan olevan samoin. Ihmiskaupparikosten tekijät myös ruokkivat tätä pelkoa tietoisesti. Suomessa haastetta lisää myös se, että ihmiskaupan uhrien auttamisesta on vastuussa viranomaisten ylläpitämä auttamisjärjestelmä.
Tämän vuoksi on tärkeää, että on olemassa esimerkiksi järjestöjä, joihin mahdolliset uhrit voivat tulla matalalla kynnyksellä puhumaan omasta tilanteestaan.
Keitä uhrit ovat?
Pakolaisneuvonnassa on tunnistettu ja autettu vuosittain kymmeniä ihmiskaupan uhreja. Viime vuosina uhrien joukossa on ollut edustettuna yli kymmenen eri kansallisuutta. Jotkut uhrit voivat olla kansalaisuudettomia. Mukana on naisia, miehiä, perheitä sekä yksin Suomeen tulleita alaikäisiä lapsia.
Ihmiskaupan uhrit tulevat usein niistä maista, joista tulee paljon myös turvapaikanhakijoita. Tämä kertoo siitä, että vainoa pakenevan turvatonta tilaa käytetään hyväksi. Uhrin on pakko tehdä niin kuin ihmiskaupparikoksen tekijä vaatii, koska hän ei voi palata kotiinkaan. Tilanteisiin liittyy väkivallan uhkaa, mutta myös pelottelu kotimaahan palauttamisesta saattaa riittää uhrin kontrolloimiseksi.
Pakolaisneuvonnan avustamat ihmiskaupan uhrit ovat joutuneet hyväksikäytetyiksi eri tavoin. Seksuaalinen hyväksikäyttö esimerkiksi pakkoprostituutiossa ja fyysisesti raskas pakkotyö ovat tyypillisiä esimerkkejä Pakolaisneuvonnan tietoon tulleista ihmiskauppatapauksista. Työperäisen ihmiskaupan uhreiksi joutuneet ovat tyypillisesti nuoria turvapaikanhakijoita tai ilman huoltajaa turvapaikkaa hakevia alaikäisiä, jotka ovat olleet pakkotyössä kotimaansa ulkopuolella ennen Suomeen tuloa. Yksin matkustaneet alaikäiset ovat usein joutuneet myös seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Nykytilanteessa Pakolaisneuvonnan tietoon tulee jatkuvasti myös tapauksia, joissa paperittomiksi turvapaikkaprosessin päättymisen jälkeen joutuneet henkilöt joutuvat Suomessa hyväksikäytetyksi.
Ihmiskaupan uhrit ovat usein fyysisesti ja psyykkisesti erittäin huonossa kunnossa, mikä on monesti seurausta hyväksikäytöstä tai saattaa juontaa juurensa jo aiempiin kokemuksiin, mikäli kyse on vainoa paenneesta turvapaikanhakijasta. On tärkeää, että tällaiset haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tunnistetaan ja heidän avun tarpeensa selvitetään perusteellisesti mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Uhrin avustamiseen liittyvät vaikeudet
Ihmiskaupan uhrin kokonaistilanteen selvittäminen on usein haastavaa ja aikaa vievää, sillä uhrien kokemusten vuoksi luottamuksen rakentaminen kestää kauan. Monet uhreista ovat peloissaan ja traumatisoituneita.
Uhrin tunnistamisen kannalta on hyvin tärkeää, että uhri saa tietoa hänellä olevista oikeuksista ja avun saamisen mahdollisuuksista jo siinä vaiheessa, kun hän vasta harkitsee kokemuksistaan kertomista avustajalle tai viranomaisille.
Pakolaisneuvonnan näkemyksen mukaan Suomessa tulisi pyrkiä entistä paremmin huomioimaan heikoimmassa asemassa olevat, traumatisoituneet ja pelkäävät uhrit sekä vähennettävä mahdollisimman paljon niitä tekijöitä, joiden takia ihmiskaupan uhrit eivät halua turvautua heille tarkoitettuihin palveluihin.
Uhrin tulisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa saada asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa. Tämä edesauttaa sitä, että asiassa saadaan kaikki auttamisen ja mahdollisen rikosasian etenemisen kannalta oikea ja relevantti tieto uhrilta.
Pakolaisneuvonnan asiantuntijarooli ihmiskaupan vastaisessa työssä
Pakolaisneuvonnassa on vuodesta 2010 ollut ihmiskauppaan erikoistunut juristi. Kaikki järjestön juristit on koulutettu tunnistamaan ihmiskauppaviitteet ja antamaan neuvontaa avusta.
Yhdistystä kuullaan asiantuntijana ihmiskauppaan liittyvän lainvalmistelun ja muun viranomaistoiminnan yhteydessä. Juristimme osallistuu asiantuntijajäsenenä muun muassa sisäasiainministeriön poliisiosaston ihmiskaupan vastaisen koordinaattorin asiantuntijaverkostoon.
Pakolaisneuvonnan ihmiskauppa-asiantuntija seuraa oikeuskäytäntöä eli tuomioistuinten ratkaisuja sekä lainsäädännön kehittymistä myös ihmiskaupan uhrien näkökulmasta.
Pakolaisneuvonnan edustaja on mukana myös kansalaisjärjestöjen ihmiskaupan vastaisissa kansallisissa ja Euroopan laajuisissa verkostoissa ja osallistuu ihmiskaupan uhreja tukevien järjestöjen hankkeisiin ohjausryhmien jäsenenä. Pakolaisneuvonta osallistuu kansalaisjärjestöjen tapaamisiin ja ihmiskaupan torjuntaa koskevaan vaikuttamistyöhön sekä tekee yhteistyötä muiden ihmiskaupan uhreja auttavien järjestöjen kanssa yksittäisissä asiakastapauksissa.
Järjestön ihmiskauppa-asiantuntija kouluttaa muita ammattilaisia ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja heidän oikeudellisesta avustamisestaan sekä Pakolaisneuvonnassa että muissa organisaatioissa. Kouluttamisen lisäksi tehdään myös mediatyötä yleisen tietoisuuden lisäämiseksi ihmiskauppailmiöstä.
Lisätietoa ja muita ihmiskaupan uhreja avustavia tahoja:
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän verkkosivut
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Maahanmuuttoviraston sivuilla
Ihmiskauppa sisäministeriön sivuilla
Kansallinen ihmiskaupparaportoija, Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Pro-tukipiste
Rikosuhripäivystys
Monika-Naiset liitto
Neliapilajärjestöjen yhteistyön linjaukset
