Kansainvälinen suojelu

Jokaisella on oikeus hakea kansainvälistä suojelua oman valtionsa ulkopuolella, mikäli hän on vakavien oikeudenloukkausten tai vainon vaarassa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Oikeus turvapaikkaan on ihmisoikeus, joka on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

Turvapaikka perustuu YK:n vuoden 1951 pakolaissopimuksen pakolaisen määritelmään, joka laadittiin toisen maailmansodan jälkeen. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR laatii säännöllisesti ohjeita siitä, kuinka sopimusta tulee tulkita. Suomi on sitoutunut pakolaissopimuksen täysimääräiseen soveltamiseen.

Pakolaisaseman eli turvapaikan saaminen edellyttää, että turvapaikanhakijalla on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainon eli perustavanlaatuisten ihmisoikeusloukkausten kohteeksi. Vainon syynä tulee olla hakijan alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.

Pakolaissopimuksen rinnalle on myöhemmin laadittu muita kansainvälistä suojelua koskevia säännöksiä. Euroopan unionin jäsenvaltioissa sovelletaan EU:n turvapaikkasäädöksiä (direktiivit ja asetukset). Jos turvapaikan saamisen yksilölliset edellytykset eivät täyty, mutta hakija on vaarassa joutua oikeudenloukkausten kohteeksi ja on siksi kansainvälisen suojelun tarpeessa, hän voi saada EU:n direktiiviin perustuvaa toissijaista suojelua.

Suomessa turvapaikkamenettelyä ja suojelun myöntämistä koskevat säädökset sisältyvät ulkomaalaislakiin ja EU:n lainsäädäntöön. Turvapaikkamenettelyn tulee perustua hakemuksen yksilölliselle käsittelylle.

Turvapaikkamenettelyssä on aina otettava huomioon ehdoton palautuskielto (non-refoulement). Se sitoo kaikkia viranomaisia eli päätöksentekijää Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa sekä myös päätöstä täytäntöönpanevaa poliisia. Ehdoton palautuskielto on kirjattu muun muassa ulkomaalaislakiin, perustuslakiin, Euroopan ihmisoikeussopimukseen ja EU:n perusoikeuskirjaan.

Suomen ulkomaalaislaissa on kaksi suojeluperusteista oleskelulupaa: turvapaikka (ulkomaalaislaki 87 §) ja oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella (ulkomaalaislaki 88 §).

Turvapaikkahakemus ja -menettely

Suomessa turvapaikkahakemus jätetään poliisille tai rajavartiolaitokselle. Turvapaikkaa ei voi hakea ulkomailla. Turvapaikkahakemus tulee jättää mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Viranomaiset ohjaavat turvapaikkahakemuksen jättäneen henkilön vastaanottokeskukseen.

Turvapaikkatutkinnasta ja -päätöksestä vastaa Maahanmuuttovirasto, joka selvittää hakijan henkilöllisyyden, matkareitin sekä perusteet kansainväliselle suojelulle turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa tai nopeutetussa menettelyssä.

Turvapaikkamenettely Maahanmuuttoviraston nettisivuilla: http://migri.fi/turvapaikka-suomesta

Turvapaikkapäätös
Maahanmuuttovirasto tekee päätöksen turvapaikkahakemuksen osalta. Maahanmuuttoviraston on päätöstä tehdessään arvioitava, täyttyykö hakijan kohdalla edellytykset turvapaikkaan, toissijaiseen suojeluun tai vähintään oleskelulupaan yksilöllisistä inhimillisistä syistä. Kielteiseen päätökseen sisältyy yleensä myös käännytyspäätös.

Päätöksen antaa tiedoksi Maahanmuuttovirasto tai poliisi. Päätöksen keskeiset kohdat on kerrottava turvapaikanhakijalle päätöstä tiedoksi annettaessa hänen ymmärtämällään kielellä.

Oikeus valittaa

Maahanmuuttoviraston päätöksestä saa aina valittaa hallinto-oikeuteen. Myös myönteisestä oleskelulupapäätöksestä voi valittaa, jos katsoo, että päätös jättää turvapaikka tai toissijainen suojelu myöntämättä on väärä. Maahanmuuttoviraston päätös ja sen liitteenä oleva valitusosoitus sisältää ohjeet valituksen tekemisestä, määräajoista sekä siitä, mihin hallinto-oikeuteen päätöksestä voi valittaa.

On erittäin tärkeä ottaa yhteyttä lakimieheen heti päätöksen saatuaan.

Valitusaika Maahanmuuttoviraston kansainvälistä suojelua koskevasta päätöksestä on 21 päivää. Jos hakemus on jätetty tutkimatta tai katsottu ilmeisen perusteettomaksi, niin hallinto-oikeudelta on haettava käännyttämisen täytäntöönpanokieltoa 7 päivän kuluessa.

Hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen turvapaikanhakijalla on oikeus ja 14 päivää aikaa hakea päätökseen valituslupaa Korkeimmalta hallinto-oikeudelta (KHO). Samalla haetaan myös käännytyksen täytäntöönpanokieltoa, sillä hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen poliisi voi poistaa hakijan maasta ellei KHO erikseen keskeytä käännyttämisen täytäntöönpanoa. Poliisin tulee informoida hakijaa käännytyksen valmisteluista ja kuulla häntä siitä. Poliisin tulee tarkistaa ennen mahdollista käännytystä, onko KHO käsitellyt täytäntöönpanokieltohakemuksen.

Oikeus avustajaan ja oikeusapu

Turvapaikanhakijalla on oikeus yksilölliseen neuvontaan ja oikeusapuun. Tämä on maksutonta, jos hakijalla ei ole tuloja eikä varallisuutta. Jos hakijalla tai hänen kanssaan asuvalla puolisolla on tuloja tai varallisuutta, niin hän voi joutua maksamaan oikeusavun osittain tai kokonaan.

Oikeusapu turvapaikkamenettelyn alussa/ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä

Turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa eli ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä, turvapaikanhakija saa neuvontaa ja oikeusapua julkisesta oikeusaputoimistosta. Jos oikeusaputoimisto antaa hänelle todistuksen ohjauksesta yksityiselle lakimiehelle, niin hän voi itse valita yksityisen avustajan Pakolaisneuvonnasta tai yksityisestä lakitoimistosta.

Lakimiehen läsnäolo turvapaikkapuhuttelussa korvataan julkisen oikeusavun kautta vain, mikäli turvapaikanhakijalla on avustajan läsnäoloon ”erityisen painava syy”. Tällainen syy voi olla esimerkiksi hakijan erityisen haavoittuva asema (esim. terveydentila traumaattisten kokemusten takia). Alaikäisellä, ilman huoltajaa olevalla turvapaikanhakijalapsella on aina oikeus saada avustaja mukaan puhutteluun oikeusavun korvaamana.

Vastaanottokeskuksen henkilökunta auttaa yhteyden ottamisessa oikeusaputoimistoon ja avustajaan.

Julkisten oikeusaputoimistojen yhteystiedot

Oikeusapu valitusvaiheessa

Valitusvaiheessa eli Maahanmuuttoviraston päätöksen jälkeen turvapaikanhakija saa itse valita avustajansa hakeakseen päätökseen muutosta hallinto-oikeudelta. Avustajan palkkiot ja valituksen kulut korvataan julkisen oikeusavun kautta, mikäli hakijalla ei ole tuloja eikä varallisuutta. On tärkeää ottaa yhteyttä lakimieheen heti Maahanmuuttoviraston päätöksen saatuaan.

Vastaanottopalvelut

Turvapaikanhakijalla on oikeus vastaanottopalveluihin koko turvapaikkamenettelyn ajan, myös valitusvaiheessa.

Hallinto-oikeuden kielteisen päätöksen jälkeen, kun käännyttämispäätös on täytäntöönpanokelpoinen, mutta poliisi ei pysty pakkotoimin poistamaan hakijaa maasta eikä hakija palaa kotimaahansa ns. avustetun vapaaehtoisen paluun järjestelmän kautta, vastaanottopalvelut lakkaavat 30 päivän määräajan jälkeen ja henkilö poistetaan keskuksesta. Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus edellyttää, että KHO on käsitellyt täytäntöönpanokieltohakemuksen ja päättänyt olla keskeyttämättä käännyttämistä. Vastaanottokeskuksen johtajan harkintavallalla ja päätöksellä vastaanottopalveluja voidaan kuitenkin jatkaa kohtuullinen aika erityisestä henkilökohtaisesta syystä.

FacebookTwitterEmail