Paperittomat

Paperittomuutta ei ole määritelty laeissa tai asetuksissa, sillä paperittomia koskevaa erillistä lainsäädäntöä ei ole. Siksi paperittoman määritelmät vaihtelevat.

Käytännössä paperiton on henkilö, joka elää Suomessa vailla laillista oleskeluoikeutta. Paperittoman oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai heidän sallimaansa. Pelkän passin tai muun henkilöllisyystodistuksen puuttuminen ei tee ihmisestä paperitonta. Myöskään turvapaikanhakijat eivät ole paperittomia, sillä heillä on lupa oleskella Suomessa turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan.

Pakolaisneuvonnan paperittoman määritelmä:

– maassa ilman oleskelulupaa oleskelevat, muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä kotoisin olevat henkilöt, joilla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle
– Suomeen muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä tulleet henkilöt, joiden oleskeluluvan tai viisumin edellytyksenä on ollut yksityinen sairausvakuutus, mutta vakuutusturva on päättynyt tai se ei ole kattava
– EU-kansalaiset, joilla ei ole vakuutusturvaa sairauden tai sairaanhoidon varalle

Suomessa on myös paperittomien kanssa rinnasteisessa asemassa olevia ihmisiä. Heillä on oikeus oleskella Suomessa mutta ei oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Paperittomat Suomessa

Paperittomana elää Suomessa moninainen joukko ihmisiä. Paperittomuus voi olla paras vaihtoehto monen huonon vaihtoehdon joukosta. Toiset voivat pelätä turvallisuutensa puolesta kotimaassaan ja toiset haluavat elää läheistensä kanssa samassa maassa. Monet haluaisivat työskennellä Suomessa, mutta ulkomaalaislainsäädännön tiukat vaatimukset estävät sen. Lähes kaikki paperittomat haluaisivat laillistaa oleskelunsa ja elää tavallista elämää osana suomalaista yhteiskuntaa.

Ihminen on voinut päätyä oleskelemaan Suomessa paperittomasti esimerkiksi:
– kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen
– kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen
– viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua
– joskus oleskelulupaa ei ole haettu ollenkaan

Paperittoman arkea leimaa jatkuva epävarmuus omasta tulevaisuudesta. Moni pelkää kiinnijäämistä ja välttelee siksi viranomaisia. Koska paperittomasti Suomessa oleskelevat ihmiset eivät voi kääntyä viranomaisen puoleen, he ovat erittäin alttiita hyväksikäytölle sekä erilaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat eivät kuulu yhteiskunnan peruspalveluiden piiriin, joten he ovat täysin riippuvaisia työnantajistaan tai puolisoistaan sekä omista verkostoistaan.

On mahdotonta tietää tarkkaan, kuinka paljon Suomessa on paperittomia, sillä he eivät näy väestötietojärjestelmässä tai muissa rekistereissä. Suomessa paperittomia on kuitenkin muihin Euroopan maihin verrattuna vähän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2014 julkaisemassa selvityksessä arvioidaan, että Suomessa oleskelevien paperittomien määrä jäisi alle poliisin esittämän 3 500 henkilön.

Paperittomien määrä ja taustat ovat olleet viime aikoina muutoksessa, sillä ihmisten liikkuminen on muuttunut ja oleskelun laillistaminen on vaikeutunut. Erityisesti niin sanottujen uuspaperittomien määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2016 lopun jälkeen. He ovat kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita, joita viranomaiset eivät pysty poistamaan maasta, mutta jotka eivät palaa vapaaehtoisesti kotimaahansa. Ennen turvapaikanhakijoille myönnettiin tilapäinen oleskelulupa maasta poistamisen estymisen vuoksi, mutta heinäkuussa 2016 voimaan tulleista lakimuutoksista johtuen heistä tulee paperittomia.

Paperittomat lapset

Paperittomat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa. Heitä ei ole väestötietojärjestelmässä. Vailla oleskeluoikeutta oleskelevien paperittomien lasten vanhemmat eivät ole kunnan asukkaita, joten he eivät kuulu minkään kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin. Lapsilla on siis riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle.

Suomeakin velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Tämä velvoite kohdistuu siis kaikkiin viranomaisiin ja koskee kaikkia Suomessa oleskelevia lapsia heidän statuksestaan riippumatta. Myös esimerkiksi ulkomaalaislaissa säädetään, että kyseisen lain mukaisessa lasta koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.

Viranomaisen tulee kohdella kaikkia lapsia ensisijaisesti lapsina ja huomioida heidän etunsa toteutuminen vanhempien oleskelustatuksesta riippumatta. Arviointi lapsen edun toteutumisesta tulee aina tehdä tapauskohtaisesti, kun tehdään lasta koskevia päätöksiä. Lapsille kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia ovat esimerkiksi oikeus terveyteen ja oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Pakolaisneuvonnan työ paperittomien parissa

Pakolaisneuvonnalla oli vuosina 2012–2017 Paperittomat-hanke, jossa annettiin oikeudellista neuvontaa paperittomille ja heidän kanssaan rinnasteisessa asemassa oleville. Lisäksi hankkeessa tehtiin oikeudellista selvitystyötä sekä viestintä-, vaikuttamis- ja verkostotyötä.

Pakolaisneuvonnan paperittomuuteen keskittyvän lakimiehen puhelinneuvonta-aika on maanantaisin klo 14–16 numerossa 045 2377 104. Kysymyksiä voi lähettää myös sähköpostitse paperittomat(at)pakolaisneuvonta.fi. Paperittomien neuvontaa tukee Veikkauksen tuotoilla Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

FacebookTwitterEmail