| suomeksi | in English | på svenska |
|
|
| Pääsivu| Ajankohtaista | Tiedotteet | Toiminta | Koulutusta | Julkaisut | Yhteystiedot |
| Käsitteitä |
|
Käsitteitä ja pakolaistilastoja maailmalta
20.04.2009 Käsitteitä: Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suojelua kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut kotimaastaan ihmisoikeusrikkomuksia, sotaa ja levottomuuksia. Hän on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä joutuvansa vainotuksi. Pakolaista vainotaan hänen alkuperänsä, kansallisuutensa, uskontonsa, yhteiskunnalliseen ryhmänsä tai poliittisen mielipiteensä perusteella. Ulkomaalaislaissa pakolaisella tarkoitetaan ainoastaan niitä, jotka ovat saaneet Geneven pakolaissopimuksessa määritellyn turvapaikan eli pakolaisen statuksen. Yleiskielessä pakolaisella viitataan usein kaikkiin niihin, joilla on suojeluperusteinen oleskelulupa. Maansisäiset pakolaiset ovat ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa, mutta eivät ole lähteneet kotimaastaan. Osa on siirretty pakolla omalta kotiseudultaan, osa on paennut maan sisäisiä konflikteja. Maansisäisiä pakolaisia arvioidaan maailmassa olevan jopa 26 miljoonaa. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee turvaa vieraasta valtiosta. Suomesta turvapaikkaa hakeva voi hakea sitä heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. Turvapaikanhakijalle voidaan myöntää pakolaisstatus, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella, kun häntä uhkaa epäinhimillinen kohtelu kotimaassaan. Oleskeluluvan voi saada myös humanitaarisen suojelun perusteella, mikäli hakijan lähtömaan tilanne on sellainen, että se voi johtaa kenen tahansa joutumiseen oikeudenloukkausten tai erottelemattoman väkivallan kohteeksi. Suomen lain mukaan hakijalle voidaan myöntää oleskelulupa myös yksilöllisistä inhimillisistä syistä tai tilapäinen oleskelulupa. Kiintiöpakolainen Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, jotka valikoidaan suoraan ulkomailta, esimerkiksi pakolaisleireiltä. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR kautta tuleville kiintiöpakolaisille myönnetään Suomessa pakolaisstatus. Suurin osa viime vuosina Suomeen tulleista kiintiöpakolaisista on ollut myanmarilaisia, irakilaisia, kongolaisia ja iranilaisia. Perheenyhdistäminen Pakolainen voi saada lähiomaisensa Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Lähiomaiseksi katsotaan puoliso ja alaikäiset lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai muun suojeluperusteisen oleskeluluvan perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta voi saada perheensä Suomeen. Dublin-asetus Niin sanotun Dublin-asetuksen mukaan se EU:n jäsenvaltio (myös Norja, Islanti ja Sveitsi), jossa turvapaikanhakija ensimmäisenä hakee turvapaikkaa tai jonka kautta hän tulee unionin alueelle, on velvollinen käsittelemään turvapaikkahakemuksen. Jokaiselta yli 14-vuotiaalta turvapaikanhakijalta otetaan sormenjäljet hänen hakiessaan turvapaikkaa EU:ssa. Sormenjälkiä vertailemalla voidaan selvittää, onko hakija hakenut turvapaikkaa jossain muussa EU-maassa. Tällöin hakija palautetaan vastuussa olevaan maahan turvapaikkamenettelyyn. Vaikka sormenjälkiä ei olisi otettu, mutta selviää, mihin EU-maahan henkilö ensimmäisenä on saapunut, hänen turvapaikkahakemuksensa käsitellään siellä. Maailman pakolaistilastot: YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n Global Trends 2008 -raportin mukaan vuoden 2008 lopussa maailmassa oli yhteensä 16 miljoonaa kansainvälistä pakolaista ja turvapaikanhakijaa sekä noin 26 miljoonaa maan sisäisessä paossa elävää, ns. maansisäistä pakolaista. Näistä UNHCR:n mandaatin alle kuuluu 10.5 miljoonaa kansainvälistä pakolaista ja 14.4 miljonaa maansisäistä pakolaista. Suurimmat kansainvälisten pakolaisten lähtömaat vuoden 2008 lopussa olivat Palestiina (4,5 miljoonaa), Afganistan (2,8 miljoonaa), Irak (1,9 miljoonaa), Sudan (419 000), Somalia (561 000) Kolumbia (374 000) ja Kongon demokraattinen tasavalta (368 000). Luvut sisältävät sekä UNHCR:n että UNRWA:n (Palestiinan pakolaisten avustus- ja työjärjestö) mandaatin piirissä olevat pakolaiset. Maansisäisiä pakolaisia oli 26 miljoonaa. Maansisäisten pakolaisten tilastointi on vaikeaa, mutta arvioiden mukaan eniten maansisäisiä pakolaisia oli Sudanissa, Irakissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Kolumbiassa ja Ugandassa. Pakolaiset Suomessa Suomeen on 1970-luvun alusta lähtien saapunut yhteensä noin 30 000 pakolaista. Suurimmat pakolaisryhmät ovat somalialaiset, irakilaiset, entisen Jugoslavian kansalaiset, iranilaiset ja afganistanilaiset. Turvapaikanhakijat Vuonna 2009 Suomeen saapui yhteensä 5988 turvapaikanhakijaa. Eniten hakijoita saapui Irakista (1195), Somaliasta (1180), Bulgariasta (739), Venäjän federaation alueelta (602) ja Afganistanista (461). Vuoden 2009 tarkemmat tilastot täältä. Vuonna 2008 Suomeen saapui 4 035 turvapaikanhakijaa. Eniten hakijoita saapui Irakista (1 255), Somaliasta (1 181), Afganistanista (254), Venäjältä (209) ja Iranista (144). Eräiden muiden maiden turvapaikanhakijatilastoja vuonna 2009: Ruotsi 24 194 Norja 17 207 Tanska 3 819 Saksa 26 836 Itävalta 15 826 Belgia 17 186 Puola 10 593 Iso-Britannia 23 950 Alankomaat 14 905 Ranska 47 559 Kreikka 15 928 Australia 6 174 Kanada 33 251 Yhdysvallat 27 535 Lähde: UNHCR |
|
