| suomeksi | in English | på svenska |
|
|
| Pääsivu| Ajankohtaista | Tiedotteet | Toiminta | Koulutusta | Julkaisut | Yhteystiedot |
| Turvapaikanhakijan asema |
|
TURVAPAIKANHAKIJAN ASEMA SUOMESSA
01.05.2010 Asuminen Hakemuksen käsittelemisen ajaksi turvapaikanhakijalle järjestetään asuinpaikka sellaisesta vastaanottokeskuksesta, jossa on tilaa. Hakija ei itse voi valita mieleistään vastaanottokeskusta. Suomessa on 29 turvapaikanhakijoiden vastaanottoyksikköä ja yksi säilöönottoyksikkö, jotka ovat valtion, kuntien tai Suomen Punaisen Ristin ylläpitämiä. Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai ystäviensä luona, mutta silloin hänen on itse huolehdittava asumiskustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvapaikanhakija saa siitä vastaanottokeskuksesta, jossa hän on kirjoilla. Pääkaupunkiseudulla asuville on perustettu palvelupiste Metsälän vastaanottokeskuksen yhteyteen. Vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista. Turvapaikanhakija voi asua vastaanottokeskuksessa koko turvapaikkaprosessin ajan. Suomeen yksin saapuneet turvapaikanhakijat jakavat yleensä huoneen samaa sukupuolta olevien kanssa. Perheille pyritään antamaan yhteinen huone. Yksintulleet alaikäiset lapset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin. Vastaanottokeskuksissa on yhteiskeittiöt, joissa kukin valmistaa oman ruokansa. Asukkaat huolehtivat huoneidensa siivouksesta – ja joissain vastaanottokeskuksissa myös lähes koko talon siisteydestä. Vastaanottokeskuksessa on johtaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, pakolaisohjaajia ja muita työntekijöitä. Asukkaat saavat apua keskuksen työntekijöiltä arkipäivän käytännön asioissa. Säilöönotto Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, voidaan majoittaa erilliseen säilöönottoyksikköön, joka sijaitsee Helsingin Metsälässä. Säilöönottoyksikkö on suljettu. Asukkaat eivät saa poistua sen alueelta. Poliisi päättää säilöönotosta. Kahden viikon välein säilöönotto käsitellään käräjäoikeudessa. Liikkumisvapaus Turvapaikanhakijat ovat vapaita liikkumaan Suomessa. Toimeentulotuki Turvapaikanhakija voi hakea toimeentulotukea vastaanottokeskuksesta. Tuki on 30 prosenttia – alle 18-vuotiaiden tapauksessa 15 prosenttia – pienempi kuin Suomessa pysyvästi asuvien vähimmäistoimeentulotuki. Tällä hetkellä yksinasuvan, aikuisen turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292 euroa kuukaudessa. Turvapaikanhakija, joka asuu yksityismajoituksessa, saa pienempää tukea kuin vastaanottokeskuksessa asuva. Turvapaikanhakijan on itse kustannettava toimeentulotuellaan tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa. Terveydenhuolto Turvapaikanhakijan perusterveydenhuolto hoidetaan vastaanottokeskuksissa. Myös kuntien terveyskeskukset hoitavat turvapaikanhakijoita välttämättömissä tapauksissa. Sairaalat antavat kiireellistä hoitoa. Helsingissä toimii Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Oulussa Kidutettujen kuntoutuspalvelut, joista kidutetuilla turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada hoitoa. Tulkkipalvelut Vastaanottokeskus järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle. Palvelut ovat ilmaisia, kun kyse on viranomaisasioiden hoidosta. Vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminta Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Asukas ja vastaanottokeskus laativat toimintaohjelman, jonka mukaisesti turvapaikanhakija osallistuu työ- ja opintotoimintaan. Jos turvapaikanhakija kieltäytyy laatimasta toimintaohjelmaa tai osallistumasta työ- ja opintotoimintaan, hänen toimeentulotukeaan voidaan pienentää. Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjaamista, avustavia tehtäviä kunnassa tai yrityksissä ja niin edelleen. Opintotoiminta voi olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista, tietotekniikan oppimista tms. Työnteko Turvapaikanhakija saa tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Erillistä työlupaa ei tarvita. Turvapaikanhakijat ovat työllistyneet muun muassa siivoojiksi tai varasto- ja ravintola-alan töihin. Turvapaikanhakijan ansiot vaikuttavat hänen toimeentulotukensa määrään. Opiskelu Turvapaikanhakija voi opiskella ja harrastaa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta opintososiaalisiin tukiin kuten opintotukeen. Ammatilliset oppilaitokset voivat itse päättää, ottavatko ne turvapaikanhakijaa opiskelijakseen. Turvapaikanhakija voi opiskella myös esimerkiksi työväenopistoissa ja aikuislukioissa. Lasten koulunkäynti Turvapaikanhakijalapset käyvät peruskoulua. Aluksi lapset opiskelevat suomea tai ruotsia ja myöhemmin myös muita aineita. Lapset käyvät yleensä samaa koulua suomalaisten lasten kanssa. Opetus ja koulukirjat ovat maksuttomia kuten muillakin Suomessa asuvilla lapsilla. Oikeusapu Pakolaisneuvonta ry ja yksityiset lakiasiaintoimistot tarjoavat oikeusapua turvapaikan hakemisen eri vaiheissa. Vastaanottokeskusten työntekijät auttavat asukkaita yhteydenotoissa oikeusapua tarjoaviin tahoihin. Pakolaisneuvonta ry |
|
