suomeksi | in English | på svenska
 
 
 
  Turvapaikanhakijan asema  
 
Turvapaikkamenettely
Turvapaikanhakijan asema
10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista
Turvapaikka- ja pakolaistilastoja
Käsitteitä
10 kovaa faktaa pakolaisuudesta
Yksintulleet turvapaikanhakijalapset
Perheenyhdistäminen
Lapsen etu-selvitys 2015
EU:n turvapaikkapolitiikka
Yleinen oikeudellinen neuvonta -selvitys 2017
Lainsäädäntöä
Linkit
Paperittomat-hanke
Ihmisiä muuttoliikkeessä -sivusto
 
Pakolaisneuvonta ry on kansalaisjärjestö, joka antaa oikeudellista apua ja neuvontaa turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä.
Turvapaikanhakijan asema Suomessa
01.08.2013

Lainsäädäntö

Turvapaikanhakijan vastaanottoa säätelee Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli ns. vastaanottolaki. Uudistettu laki tuli voimaan 1.9.2011. Laissa säädellään kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhrin toimeentulosta ja huolenpidosta. Se sisältää säännökset viranomaisten toimivallasta ja tehtävistä, kustannusten korvaamisesta, vastaanottokeskuksista ja -palveluista, ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ilman huoltajaa olevien lasten edustamisesta, henkilörekisteristä ja muutoksenhausta.

Asuminen


Hakemuksen käsittelemisen ajaksi turvapaikanhakijalle järjestetään asuinpaikka sellaisesta vastaanottokeskuksesta, jossa on tilaa. Hakija ei itse voi valita mieleistään vastaanottokeskusta. Vastaanottokeskukset voivat olla valtion, kuntien, Suomen Punaisen Ristin, muiden järjestöjen tai yksityisten yritysten ylläpitämiä. Turvapaikanhakija voi myös asua sukulaistensa tai ystäviensä luona yksityismajoituksessa, mutta silloin hänen on itse huolehdittava asumiskustannuksista. Sosiaali- ja terveyspalvelut turvapaikanhakija saa siitä vastaanottokeskuksesta, jossa hän on kirjoilla. 

Vastaanottokeskuksessa asuminen on ilmaista. Turvapaikanhakija voi asua vastaanottokeskuksessa koko turvapaikkaprosessin ajan. Suomeen yksin saapuneet turvapaikanhakijat jakavat yleensä huoneen samaa sukupuolta olevien kanssa. Perheille pyritään antamaan yhteinen huone. Ilman huotajaa tulleet alaikäiset lapset majoitetaan vastaanottokeskusten yhteydessä toimiviin ryhmäkoteihin. Vastaanottokeskukset tarjoavat ateriapalvelut tai niissä voi olla yhteiskeittiöt, joissa kukin valmistaa oman ruokansa. 

Vastaanottokeskuksessa on johtaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, pakolaisohjaajia ja muita työntekijöitä. Asukkaat saavat apua keskuksen työntekijöiltä arkipäivän käytännön asioissa.

Säilöönotto

Turvapaikanhakija, jonka henkilöllisyydessä tai matkareitissä on epäselvyyksiä, voidaan sijoittaa erilliseen säilöönottoyksikköön, joita on Helsingin Metsälässä ja Lappeenrannan Joutsenossa. Säilöönottoyksikköön majoitetaan myös maasta käännytettäviä tai karkotettavia ulkomaalaisia. Säilöönottoyksikkö on suljettu. Asukkaat eivät saa poistua sen alueelta. Poliisi tai rajaviranomainen päättää säilöönotosta. Kahden viikon välein säilöönotto käsitellään käräjäoikeudessa.

Liikkumisvapaus

Turvapaikanhakijat ovat vapaita liikkumaan Suomessa.

Vastaanottoraha ja käyttöraha

Uuden vastaanottolain tultua voimaan turvapaikanhakijan saama tuki on irrotettu toimeentulotuesta. Turvapaikanhakija voi hakea vastaanottorahaa (vastaanottolaki 19 §) ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi itse turvata toimeentuloa. Turvapaikanhakijan käytössä olevat tulot ja varat vaikuttavat tuen määrään.
  
Vuonna 2016 vastaanottorahan määrä kuukaudessa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 314,91 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 92,30 euroa. Muilla yli 18-vuotiailla tuki on kuukaudessa 266,04 ¤, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 76,01 euroa. Perheensä kanssa asuvalla lapsella määrä kuukautta kohden on 200,89 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 59,72 euroa.

Jos vastaanottokeskus järjestää täyden ylläpidon, ilman huoltajaa olevalle lapselle myönnetään vastaanottorahan sijasta ns. käyttörahaa (21 §)

Ns. täydentävää vastaanottorahaa voidaan myöntää erityisiin menoihin, esimerkiksi lastenvaunut, lasten harrastusmenot tai turvapaikkapuhutteluun osallistumisesta aiheutuvat matkakulut.

Turvapaikanhakijan on itse kustannettava vastaanottorahalla tai muilla omilla tuloillaan ruokansa, vaatetuksensa ja esimerkiksi liikkumisensa.

Terveydenhuolto

Terveydenhuoltopalveluita säätelee vastaanottolaki 26 §. EU:n vastaanottodirektiivin artikla 15 määrittelee turvapaikanhakijalle oikeuden tarpeelliseen terveydenhoitoon, joka käsittää vähintään ensiavun sekä sairauden kannalta välttämättömän hoidon.

Turvapaikanhakijan perusterveydenhuolto hoidetaan vastaanottokeskuksissa. Myös kuntien terveyskeskukset hoitavat turvapaikanhakijoita välttämättömissä tapauksissa. Sairaalat antavat kiireellistä hoitoa. Turvapaikanhakijalapselle terveydenhuoltoa annetaan samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa.

Helsingissä toimii Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Oulussa Kidutettujen kuntoutuspalvelut, joista kidutetuilla turvapaikanhakijoilla on mahdollisuus saada hoitoa.

Tulkkipalvelut

Tulkkaamisesta ja kääntämisestä säädetään vastaanottolaissa 27 §.  Vastaanottokeskus järjestää tulkki- ja käännöspalveluja turvapaikanhakijalle. Palvelut ovat ilmaisia, kun kyse on viranomaisasioiden hoidosta.

Vastaanottokeskusten työ- ja opintotoiminta

Vastaanottokeskukset järjestävät työ- ja opintotoimintaa. Asukas ja vastaanottokeskus laativat toimintaohjelman, jonka mukaisesti turvapaikanhakija osallistuu työ- ja opintotoimintaan. Työtoiminta voi olla vastaanottokeskuksen siivousta, kunnostusta tai pihatöitä, kerhon tai harrastusryhmän ohjaamista, avustavia tehtäviä kunnassa tai yrityksissä ja niin edelleen. Opintotoiminta voi olla suomen tai ruotsin kielen opiskelua, suomalaisen yhteiskunnan toimintaan ja tapoihin tutustumista, tietotekniikan oppimista tms.

Työnteko

Turvapaikanhakija, jolla on henkilöllisyyspaperit, saavat tehdä työtä kolmen kuukauden kuluttua maahan saapumisesta. Ilman henkilöllisyyspapereita olevat turvapaikanhakijat saavat tehdä töitä kuuden kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Erillistä työlupaa ei tarvita. Turvapaikanhakijat ovat työllistyneet muun muassa siivoojiksi tai varasto- ja ravintola-alan töihin. Työnteko vaikuttaa vastaanottorahan määrään.

Opiskelu

Turvapaikanhakija voi opiskella ja harrastaa vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Turvapaikanhakijalla ei ole oikeutta opintososiaalisiin tukiin kuten opintotukeen. Ammatilliset oppilaitokset voivat itse päättää, ottavatko ne turvapaikanhakijaa opiskelijakseen. Turvapaikanhakija voi opiskella myös esimerkiksi työväenopistoissa ja aikuislukioissa.

Lasten koulunkäynti

Turvapaikanhakijalapset käyvät peruskoulua. Aluksi lapset opiskelevat suomea tai ruotsia ja myöhemmin myös muita aineita. Lapset käyvät yleensä samaa koulua suomalaisten lasten kanssa. Opetus ja koulukirjat ovat maksuttomia kuten muillakin Suomessa asuvilla lapsilla.

Oikeusapu

Turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa (ennen Maahanmuuttoviraston tekemää ensimmäistä turvapaikkapäätöstä) yksilöllistä oikeusapua haetaan ensisijaisesti julkisista oikeusaputoimistoista. Kun hakija haluaa valittaa saamastaan turvapaikkapäätöksestä, hän voi valita avustajansa itse. Tällöin voi olla yhteydessä esimerkiksi Pakolaisneuvontaan, jonka lakimiehet ovat erikoistuneet pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen. 


Pakolaisneuvonta ry

paperittomat_220px.png
muuttoliikkeessa_banneri.jpg
facebook_pan_2.png
10_vaitetta_ja_faktaa_banneri.jpg
10_faktaa_banneri_FI.jpg
ecre_logo.png
unhcr_w160px_logo.jpg