Järjestöt: Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia

Tiedote 22.9.2020 

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista 

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. 

Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen toistamaanKomitea on nostanut esiin muun muassa sen, että sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja. Se on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomea on myös kehotettu turvaamaan terveydenhuollon resurssit ja varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeviin puutteisiin, erityisesti tarpeeseen ratifioida pikaisesti ILO:n alkuperäiskansasopimus nro 169, on viitattu komitean suosituksissa joka kerta vuodesta 2000 lähtien. 

Varjoraportti osoittaa, että toistuvista suosituksista huolimatta oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysimääräisesti. Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt. 

Suomessa esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa ja iäkkäiden ihmisten hoivaa ei tunnisteta ihmisoikeuskysymyksiksi. Esimerkiksi kuntien viranhaltijat tarvitsevat lisää ihmisoikeusosaamista, sillä taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvataan arjessa”, sanoo varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. 

Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.  

 Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa Kaari Mattila.  

Valtiot raportoivat YK:lle määräajoin TSS-oikeuksien toteutumisesta. Suomen tuorein raportti on huhtikuulta 2020. Järjestöjen nyt lähettämä varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämän tiedon siitä, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu. 

Varjoraportissa järjestöt peräänkuuluttavat valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet. Komitea käsittelee valtion ja kansalaisyhteiskunnan raportit ja laatii sen jälkeen suosituksia siitä, miten Suomen tulisi suojella, turvata ja paremmin edistää taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia. 

*Taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla (TSS-oikeudet) tarkoitetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämiä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. TSS-oikeuksiin lukeutuvat muun muassa oikeus koulutukseen, riittävään ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. Kansainvälisesti näitä oikeuksia turvaa YK:n TSS-sopimus, jota valvoo ja edelleen tulkitsee TSS-komitea. Jokainen sopimukseen liittynyt valtio on sitoutunut toimimaan sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.  

Raportti kokonaisuudessaan:  

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Suomessa: Kansalaisjärjestöjen varjoraportti YK:lle  

https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2020/09/Taloudelliset-sosiaaliset-ja-sivistykselliset-oikeudet-Suomessa-varjoraportti-YKlle-4.pdf  

Perustietoa järjestöjen yhteisestä varjoraportista YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle:
https://ihmisoikeusliitto.fi/tss_perustietoa-2/ 

Lisätietoja varjoraportista: 

Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, Ihmisoikeusliitto, p. 044 738 9120 

Järjestöjen asiantuntijoiden yhteystiedot haastatteluja varten: 

Emilia Lounela, projektikoordinaattori, Ihmisoikeusliitto, p.044 742 0402 

Varjoraportissa ovat mukana seuraavat järjestöt: 

Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kriminaalihuollon tukisäätiö 
Kynnys / Samat-toiminta
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys
Muistiliitto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa lapset
Sámisoster
Seta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Suomen romaniyhdistys
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Unicef
Vailla vakinaista asuntoa
Vammaisfoorumi 
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 
Väestöliitto 

FacebookTwitter

Järjestöt: Suomen tulee kantaa vastuuta Morian pakolaisleirillä olleiden lasten suojelemiseksi

Morian pakolaisleirillä Kreikan Lesboksen saarella tapahtui viime viikolla tuhoisa tulipalo, joka on jättänyt jopa 12 000 ihmistä vaille suojaa ja humanitaarista apua. Paossa olevien turvattomuutta on lisännyt koronapandemian leviäminen. Tilanne on ilman yösijaa ja perustarvikkeita jääneille ihmisille äärimmäinen ja kestämätön.

Morian tulipalojen seurauksena ilman suojaa jääneistä arviolta 4000 on lapsia. Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa Morian tulipalojen tieltä. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.

Entisestään pahentunut kriisitilanne vaatii kuitenkin nyt Suomelta aiempaa enemmän vastuullisia päätöksiä ja nopeita toimia.

Euroopan valtioiden, Suomi mukaan lukien, tulee nyt tehdä kaikkensa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Jokaisella ihmisellä Euroopassa on oikeus suojaan, ruokaan ja puhtaaseen veteen sekä pääsyyn terveydenhuollon palveluihin. Nyt peruspalvelut ovat järjestöjen varassa ja niihinkin pääsy on oleellisesti vaikeutunut.

Juuri nyt on tärkeää, että Suomi
• osallistuu Euroopan sisäisten siirtojen laajentamiseen ja toteuttamiseen ihmisten suojaan saamiseksi ja tilanteen purkamiseksi ottamalla vastaan lisää haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä,
• pyrkii kaikin tavoin estämään, ettei toista pitkäaikaista Morian leiriä synny uudelleen; uusi leiri ei ratkaise pakolaisten ja siirtolaisten tilannetta,
• on aktiivisesti mukana päättämässä sellaisesta EU:n muuttoliikepolitiikasta, joka kunnioittaa ihmisarvoa sekä ihmisoikeuksia ja toteuttaa solidaarisuuden periaatetta.

Tilanne Morian leirissä on ollut vaikea jo pitkään. Leiri on rakennettu vajaalle 3000 ihmiselle, mutta sen asukasmäärä on viime aikoina ollut jopa 13 000. Kaikki tulijat eivät ole mahtuneet sisälle leiriin, mukaan lukien monet ilman huoltajaansa saapuneet lapset.

Väkivalta, ruoan ja suojan sekä riittävän terveydenhuollon puute, leirille jumiin jääminen sekä näistä tekijöistä johtuva epätoivo ja itsetuhoiset ajatukset ovat jo pitkään olleet Moriassa ja sen ympäristössä asuneiden lasten arkea. Monet ovat kokeneet Euroopan rajoilla väkivaltaa ja menettäneet ystäviä tai perheenjäseniä Välimerelle.

Morian tulipalojen jälkeen lukuisat humanitaariset sekä pakolais- ja lapsijärjestöt Euroopassa ovat vaatineet, että Euroopan maat ottavat Kreikasta vastaan vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä. Traumaattisia kokemuksia läpi käyneiden ihmisten säilömistä alueille, joissa rajataan liikkumista eikä voida taata ihmisarvoista kohtelua, ei voida hyväksyä. Se ei ole kestävää eikä inhimillistä eikä sitä voida perustella COVID-19-tartuntataudin leviämisen uhalla.

Tällainen ei ole se Eurooppa, jossa jokaisen on hyvä elää. Toiminnan ja muutoksen aika on nyt.

Amnesty International, Suomen osasto ry
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärit Ilman Rajoja
Pakolaisneuvonta ry
Pelastakaa Lapset ry
Suomen Pakolaisapu

FacebookTwitter