Asian­tuntija­palvelumme

Mikäli et löydä etsimääsi tietoa näiltä sivuilta, voit olla yhteydessä maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaamme arkisin klo 10 – 12, numerossa 09 2313 9325 tai sähköpostitse neuvonta(at)pakolaisneuvonta.fi.

Lausunnot, selvitykset ja julkaisut

2019

11.11. Joint letter on Nordic and Baltic support for European disembarkation and relocation arrangements (pdf)

1.11. Tietosuojaseloste Pakolaisneuvonnan uutiskirjeen tietojen käsittelystä (pdf)

2018

25.5. Tietosuojaseloste Pakolaisneuvonnan asiakastietojen käsittelystä

9.3. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (PL 6 §) – vai ovatko?
Taustatietoa Pakolaisneuvonnan #sokeaoikeus-kampanjasta

2017

8.9. Pakolaisneuvonnan lausunto oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista, oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle

10.3. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarassa
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.3.2017.

31.1. Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet
Pakolaisneuvonta ry toteutti vuonna 2016 AMIF-rahoitteisen hankkeen Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet. Selvitystä varten haastateltiin noin 50 Suomessa ollutta turvapaikanhakijaa sekä 40 vastaanottokeskusten johtajaa, sosiaalityöntekijöitä – ja ohjaajia sekä terveyden- ja sairaanhoitajia.

Selvityksen pohjalta tehtiin muutamia suosituksia, jotka koskevat turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan yhdenmukaistamista, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamista ja tunnistamisen jälkeisiä toimenpiteitä sekä vastaanottopalveluiden lakkauttamistilanteita erityistarpeita omaavien turvapaikanhakijoiden tapauksissa.

2016

19.4. Pan lausunto PeVlle HE 32 190416f
Pakolaisneuvonnan lausunto Perustuslakivaliokunnalle turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikentävästä lakiesityksestä. Hallituksen esitys koski mm. alkuvaiheen oikeusavun rajoittamista merkittävästi, asiakohtaisen palkkion käyttöön ottamista kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapuun, mahdollisuutta rajoittaa tuomioistuimelle lähetettävää lisäselvitystä, valitusajan lyhentämistä, hallinto-oikeuksien kokoonpanon keventämistä ja menettelyn säätämistä kiireelliseksi.

2015

Pakolaisneuvonta ry :n Lapsen etu –selvityksessä käydään läpi Pakolaisneuvonnan asiakkaiden vuoden 2014 turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätökset, joissa on mukana lapsia.

2.1. Osa I Lapsen etu tuomioistuinten turvapaikkapäätöksissä 2014

Pakolaisneuvonta on tarkastellut lapsen edun argumentointia hallinto-oikeuksien päätöksissä.
Lapsen etu on jäänyt kokonaan arvioimatta reilusti yli puolessa päätöksistä, vaikka sekä kansalliset lait että kansainväliset sopimukset velvoittavat siihen kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.

Erityisesti lapsiperheitä koskevissa turvapaikkapäätöksissä lapsen etu jätetään useimmiten arvioimatta. Perhesidepäätöksissä lapsen etu mainitaan useammin.

”Lapsen etu tulisi arvioida yksilöidysti kyseessä olevan lapsen kohdalla. Selvityksemme päätöksissä lapsen edun arviointi oli useimmiten vain pelkkä maininta ilman varsinaista perustelua koskien kyseessä olevaa lasta”, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine.

17.3. Osa II Lapsen etu tuomioistuinten perheenyhdistämispäätöksissä

Perheenyhdistämisen osalta erityisen vaikeassa asemassa ovat alaikäiset, ilman huoltajaa Suomeen tulleet perheenkokoajat. Heidän perheenjäsentensä on lähes mahdotonta saada oleskelulupia Suomeen. Päätöksiä perustellaan maahantulosäännösten kiertämisellä ja sillä, ettei pystytä osoittamaan ”pakottavaa syytä” juuri kyseisen perheenjäsenen maasta lähtemiseen, vaikka perheenkokoajalle olisi myönnetty kansainvälistä suojelua suhteessa lähtömaahan. Ilman perheensä tukea jäävä lapsi kärsii siitä, että vanhemmat ovat joutuneet lähettämään lapsensa turvattomista oloista.

”Lain tulkinta on liian tiukkaa. Rajoituksilla puututaan ihmisen perusoikeuksiin ja ne kohdistuvat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin, jotka eniten tarvitsisivat perheen tukea”, Marjaana Laine toteaa.

Jos perheenkokoaja on Suomessa asuva huoltaja, kielteisen päätöksen perusteena on yleensä perhesiteen vapaaehtoinen katkaiseminen tai perheenjäsenten haastatteluissa esiin tulleet ristiriitaisuudet, joiden perusteella perhesiteen olemassaolo kiistetään. Näin on tehty myös tapauksissa, joissa DNA-testi osoittaa biologisen perhesuhteen ja perheenjäsenet ovat olleet jatkuvassa yhteydessä toisiinsa.

Selvityksessä nousevat esiin myös ihmiskaupan uhreiksi joutuneet yksinhuoltajat, joille tehdään Dublin-käännytyspäätöksiä toisiin EU-maihin. Erityisesti Italiaan käännytetyillä on iso riski päätyä asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden sijaan kadulle ja ihmiskaupan uhriksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) vuonna 2014 antaman Tarakhel vs. Sveitsi –tuomion mukaan lapsiperheitä ei saa käännyttää Italiaan ellei sieltä saada yksilöityä tietoa perheen vastaanotto-olosuhteista. Tämän jälkeenkin lapsiperheet ovat joutuneet hakemaan käännytyksen täytäntöönpanokieltoa EIT:sta, kun kansalliset tuomioistuimet Suomessa eivät ole pysäyttäneet käännytyksiä.

2010

Edustajana turvapaikkamenettelyssä

Ilman huoltajaa Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalapselle määrätään yleensä Suomessa edustaja. Hän on lapsen ainoa laillinen puhevaltaa käyttävä edustaja, jonka tehtävä on valvoa lapsen edun toteutumista. Edustaja pitää yhteyttä viranomaisiin, oikeusavustajaan ja muihin turvapaikkaprosessissa mukana oleviin tahoihin. Oppaan tarkoituksena on antaa uusille edustajille perustietoa turvapaikkamenettelystä ja edustajan tehtävistä siinä. Opas on tuotettu yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tuella.

Edustajana turvapaikkamenettelyssä Opas alaikäisen turvapaikanhakijan edustajalle
Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu – kuvaliite alaikäiselle

Företrädare i asylförfarandet Guide till företrädare för minderåriga asylsökande
Migrationsverkets asylförhör_bildbilaga för minderåriga asylsökande

Representation in the asylum process Guide for representatives of minor asylum seekers
Asylum interview at the Finnish Immigration Service – illustrated supplement for unaccompanied minors

2009

Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä

Oppaassa kerrotaan turvapaikkamenettelyn eri vaiheista. Tarkoituksen on, että turvapaikka-asioita tulkkaava tulkki ymmärtäisi mahdollisimman hyvin tulkkaamansa asian sisältöä ja menettelyn etenemistä. Ammattitaitoinen ja tarkka tulkkaus on oleellisen tärkeä oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Opas on tuotettu yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tuella.

Tulkkaus turvapaikkamenettelyssa Opas tulkeille
Tolkning under asylförfarande Guide till tolkar
Interpretation in the asylum Process Guide for interpreters

2008

Pakolaisneuvonnan ja Maahanmuuttoviraston yhteisen turvapaikkapuhuttelun Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tukeman kehittämishankkeen pohjalta laadittiin suositukset, joilla pyritään yhtenäistämään turvapaikanhakijoille tiedottamista ja hyviä puhuttelukäytäntöjä.

Suositukset turvapaikkapuhuttelun kehittämisestä
Rekommendationer för utvecklandet av asylintervjuer
Recommendations for improving asylum interviews

FacebookTwitter

Koulutukset

Pakolaisneuvonta tarjoaa pääsääntöisesti maksullista koulutusta pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen liittyen järjestön erityisosaamisaloista esimerkiksi viranomaisille, kuntien ja järjestöjen työntekijöille sekä opettajille ja opiskelijoille. Kouluttajina toimivat järjestön lakimiehet.

Ota yhteyttä, niin suunnittelemme juuri sinulle sopivan koulutuksen. Räätälöimme koulutuspaketin pituudeltaan ja sisällöltään tarpeittesi mukaisesti. Koulutusta tarjotaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tietoa järjestöstä

PAKOLAISNEUVONNAN HISTORIAA

Pakolaisneuvonta ry perustettiin vuonna 1988 aikana, jolloin Suomeen alkoi ensimmäistä kertaa tulla turvapaikanhakijoita itsenäisesti. Aiemmin Suomi oli vastaanottanut YK:n kiintiöpakolaisia Chilestä ja Vietnamista.

Pakolaisneuvonnan perustivat yhdistykset ja yksityishenkilöt, joiden mielestä Suomeen saapuneille turvapaikkaa hakeville ihmisille oli järjestettävä oikeudellista neuvontaa. Tuolloin Suomessa ei vielä ollut nykyisenkaltaista ulkomaalaislainsäädäntöä eikä vakiintuneita menettelyitä turvapaikkaa hakeville. Järjestö on seurannut läheltä Suomen ulkomaalaislainsäädännön ja -käytäntöjen kehittymistä koko olemassaolonsa ajan.

Perustamisessa oli mukana myös nykyisiä jäsenyhdistyksiä, kuten Amnesty Internationalin Suomen osasto, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry, Suomen Pakolaisapu ry, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry ja Suomen Punainen Risti.

TOIMINTA: LAKI- JA ASIANTUNTIJAPALVELUT

Pakolaisneuvonnan lakimiehet avustavat turvapaikka-asioissa sekä muissa oleskelulupa-asioissa (esimerkiksi perheside- ja työperusteiset oleskeluluvat). Järjestön erityisosaamista on myös erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten avustaminen. Heihin kuuluvat esimerkiksi ilman huoltajaa olevat turvapaikanhakijalapset, ihmiskaupan uhrit, kidutetut ja traumatisoituneet, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat turvapaikanhakijat sekä paperittomat.

Lakimiehet tekevät tarvittaessa valituksia tai täytäntöönpanokieltohakemuksia myös ylikansallisiin tuomioistuimiin, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) ja YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (Committee Against Torture, CAT).

Pakolaisneuvonnassa työskentelee tällä hetkellä kymmenen pakolais- ja ulkomaalaisoikeuteen erikoistunutta lakimiestä. Järjestön työntekijät ovat jatkuvasti suorassa yhteydessä Suomessa oleviin turvapaikanhakijoihin ja muihin oleskelulupaa hakeviin ulkomaalaisiin avustaessaan heitä eri prosesseissa. Tämän seurauksena Pakolaisneuvonnalla on Suomessa ainutlaatuista asiantuntemusta ja tietoa lakien soveltamisesta ja viranomaiskäytännöistä sekä niiden vaikutuksista ulkomaalaisten oikeuksien toteutumiseen.

Järjestössä seurataan jatkuvasti myös oikeuskäytäntöä eli tuomioistuinten ratkaisuja sekä kotimaassa että ylikansallisissa tuomioistuimissa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään myös pakolaisjärjestöjen eurooppalaisen kattoliiton ECRE:n ja sen lakimiesverkoston ELENA:n jäsenenä. Lisäksi Pakolaisneuvonta on yksi YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kolmesta kumppanista Suomessa. Kotimaassa Pakolaisneuvonta tekee aktiivisesti yhteistyötä eri pakolais- ja maahanmuuttajatyötä tekevien järjestöjen kanssa.

Pakolaisneuvonta tekee vaikuttamis- ja asiantuntijatyötä esimerkiksi laatimalla lausuntoja lakiesityksiin. Se käy säännöllisesti kuultavana ministeriöissä sekä eduskunnan valiokunnissa lainvalmistelun eri vaiheissa.

Viime vuosina järjestö yhteistyökumppaneineen on kampanjoinut erityisesti turvapaikanhakijoiden oikeusturvan puolesta, kansainvälistä suojelua saavien perheenyhdistämisen helpottamiseksi sekä Suomen pakolaiskiintiön nostamiseksi.

Pakolaisneuvonta järjestää myös räätälöityjä koulutuksia eri ammattiryhmille, viranomaisille, vapaaehtoisille sekä opiskelijoille.

TALOUS JA HALLINTO

Pakolaisneuvonta on voittoa tavoittelematon kansalaisjärjestö. Tarjoamamme lakipalvelut rahoitetaan pääasiassa julkisen oikeusavun kautta. Vuoden 2018 alusta olemme voineet tarjota laajemmin maksutonta oikeudellista neuvontaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n myöntämällä avustuksella.

Ylintä päätösvaltaa Pakolaisneuvonnassa käyttää vuosikokous. Yhdistyksen hallitus muodostuu eri jäsenjärjestöjen edustajista. Hallituksen puheenjohtajana vuonna 2019 toimii Sirkku Päivärinne. Hallituksen sihteerinä toimii Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja.

Pakolaisneuvonnan jäsenjärjestöt ovat:

– Amnesty Internationalin Suomen osasto
– Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
– Ihmisoikeusliitto
– Kirkon Ulkomaanapu
– Oikeuspoliittinen yhdistys Demla ry
– Suomen NNKY-liitto
– Suomen Pakolaisapu ry
– Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry

sekä lisäksi tarkkailijajäsenenä Suomen Punainen Risti.

FacebookTwitter

Ajankohtaista

Pakolaisneuvonnan toimisto muuttaa vuodenvaihteessa Länsi-Pasilaan

Pakolaisneuvonnan uusi osoite on 7.1.2020 alkaen Pasilanraitio 9, 00240 Helsinki. Uuteen toimistoon pääsee hyvin lähijunalla Pasilan asemalle tai raitiovaunulla nro 2 pysäkille Kyllikinportti, tai bussilla nro 23 pysäkille Eevanmäki. Vanha toimisto on viimeistä päivää auki 27.12.2019. Pakolaisneuvonnan puhelinnumero tai sähköpostiosoite eivät vaihdu, vaan ovat edelleen 09 2313 9300 ja pan@pakolaisneuvonta.fi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio vahvisti Pakolaisneuvonnan osoittamien epäkohtien olemassaolon Suomen turvapaikkamenettelyssä

TIEDOTE 14.11.2019 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio vahvisti Pakolaisneuvonnan osoittamien epäkohtien olemassaolon Suomen turvapaikkamenettelyssä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antama tuomio torstaina 14. marraskuuta osoittaa Suomen turvapaikkamenettelyn ongelmat: niin Maahanmuuttoviraston kuin tuomioistuinten tekemä arviointi on virheellistä. Suomi ei pysty takaamaan ihmisoikeuksien toteutumista turvapaikanhakijoille. ”Suomi on syyllistynyt vakavimpaan mahdolliseen ihmisoikeusloukkaukseen. Näin ei saa käydä enää koskaan”, sanoo Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana …

Suomen kannettava vastuu Välimereltä pelastettavien ihmisten auttamisessa

Välimeren humanitäärinen kriisi jatkuu. Turvaa hakevia ihmisiä on edelleen viikosta toiseen merihädässä ilman riittäviä määriä vettä, ruokaa tai terveydenhuoltoa. Pakolaisneuvonta vetoaa Suomen hallitukseen, jotta Suomi toimisi yhteistyön ja solidaarisuuden hengessä niin Eurooppaan saapuvia ihmisiä kuin Euroopan etelärajalla olevia valtioitakin kohtaan. Olemme yhdessä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa lähettänyt kirjeen Pohjoismaiden ja Baltian valtioiden päättäjille, jotta myös nämä …

Miksi Pakolaisneuvonta tarvitsee hätäkeräystä?

Marraskuun ajan Amnesty Internationalin Suomen osasto pyytää tukijoitaan lahjoittamaan rahaa Pakolaisneuvonnan toiminnan jatkamiseksi. Keräys on saanut upean vastaanoton: parissa päivässä sadat ihmiset ja useat järjestöt ovat osoittaneet tukensa yhdenvertaiselle ja oikeudenmukaiselle Suomelle. Osallistu keräykseen: >> lahjoittamalla suoraan Pakolaisneuvonnalle >> osallistumalla Facebookissa Miksi Pakolaisneuvonta tekee hätäkeräystä juuri nyt? Syy on yksinkertainen: Tarve on todellinen. Rahat ovat …

Reilu työ -verkosto: Työperäisen hyväksikäytön uhrien asemaa parannettava

Ulkomaalaisen työntekijän syrjintä esimerkiksi työmarkkinoiden yleistä tasoa alempaa palkkaa maksamalla on kielletty rikoslaissa. Monet ulkomaalaiset työntekijät saavat kuitenkin alempaa palkkaa ja joutuvat tekemään palkattomia työtunteja tai ylipitkiä työpäiviä ilman lisäkorvausta.