Pakolaisneuvonta joutuu supistamaan toimintaansa

Syyskuussa 2016 voimaan tulleen turvapaikka-asioiden oikeusapu-uudistuksen seurauksena Pakolaisneuvonta ry:ssä on käyty maaliskuun aikana yhteistoimintaneuvottelut toiminnan sopeuttamiseksi. Pakolaisneuvontaan tulevien uusien toimeksiantojen määrä on uudistuksen myötä laskenut huomattavasti. Samaan aikaan käyttöön otetut kiinteät asiakohtaiset palkkiot kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa ovat heikentäneet ratkaisevasti toiminnan taloudellista perustaa.

Pakolais­neuvonnan selvitys: Hakijat eivät saa riittävästi tietoa turva­paikka­menettelystä

Pakolaisneuvonnan tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijat eri puolilla Suomea eivät saa yhdenvertaisesti tietoa siitä, miten turvapaikkamenettely etenee ja mitkä hakijan oikeudet ja velvollisuudet siinä ovat. Vastaanottokeskuksissa järjestetään neuvontaa vaihtelevasti ja erilaisin sisällöin. Vastaanottokeskuksissa tarvitaan myös selkeämpiä ohjeita siihen, miten hakijoiden joukosta tunnistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja vastataan heidän tarpeisiinsa.

25 järjestöä vaatii Suomea moninkertaistamaan pakolaiskiintiönsä

Pakolaiskiintiötä nostamalla Suomi voi auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kidutuksen ja väkivallan uhreja, vammaisia, lapsia ja yksinhuoltajaäitejä. Pakolaiskiintiön moninkertaistamista vaativat Amnesty International Suomen osasto, Suomen Pakolaisapu, Pakolaisneuvonta, Ihmisoikeusliitto, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen UN Women, Suomen UNICEF, Pelastakaa Lapset, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Plan International Suomi, SOS-Lapsikylä, Väestöliitto, Suomen Mielenterveysseura, Seta, Naisasialiitto Unioni, Naisten Linja, Monika-Naiset liitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto, Pro-tukipiste ry, Suomen somalialaisten liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kehys ry, Raster-verkosto, Changemaker-verkosto ja Refuhome ry.