Pakolaisneuvonnan vuosikertomus 2020: Mitä teimme viime vuonna?

Pakolaisneuvonnan toiminta on jatkunut täysipainoisesti koronapandemiasta huolimatta: olemme tarjonneet oikeudellista apua ja neuvontaa pääasiassa etäyhteyksin näinä poikkeuksellisina aikoina. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille koronapandemia on tarkoittanut entistä vaikeampia olosuhteita. Matkustusrajoitukset ovat vaikeuttaneet ja pitkittäneet perheenyhdistämistä entisestään. 

Juristimme paiskivat töitä turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden ulkomaalaisten oikeuksien puolesta. Vuoden aikana otimme vastaan yli 600 uutta toimeksiantoa. Ensimmäistä kertaa turvapaikkatoimeksiantojen osuus jäi alle puoleen kaikista, mikä heijastelee osittain Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden määrän romahtamista alle 1300:aan vuonna 2020.

Turvapaikanhakijoiden määrän romahtaminen koronapandemian vaikutuksesta ei vähentänyt neuvontapalveluidemme tarvetta. Neuvontatyössämme vuonna 2020 painottui erityisesti perheenyhdistäminen ja muut oleskelulupa-asiat. Niiden lisäksi paperittomuuteen ja ihmiskauppaan liittyvien yhteydenottojen määrä kasvoi huomattavasti. Esimerkiksi paperittomuuden pitkittyminen ja tilanteiden monimutkaistuminen koronapandemian myötä näkyivät neuvonnassamme: yhden asiakkaan tai asiakasperheen asian selvittely vei selvästi enemmän aikaa kuin aiemmin.

Maksuttoman oikeudellisen neuvontamme kautta annoimme puhelimitse, sähköpostitse tai tapaamisten kautta neuvontaa yli 2 500 kertaa vuoden aikana. Lähes puolet yhteydenotoista tuli kuntien, seurakuntien tai muiden järjestöjen työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta.

Pakolaisneuvonnan vaikuttamistyön saralla riitti edelleen tekemistä: pidimme esillä esimerkiksi vastaanottopalveluiden lakkauttamisen järjettömyyttä erityisesti keskellä koronapandemiaa. Teimme aktiivista ihmiskaupan vastaista työtä työryhmissä ja asiantuntijalausuntojen kautta. Nostimme myös muun muassa eduskunnassa esiin EU-komission esittämien muutosten ongelmia EU:n yhteiseen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan. Vaikuttamistyömme perustana toimiikin aina asiakastyöstämme nouseva, ainutlaatuinen asiantuntijuus.

FacebookTwitter

Sinustako varainhankintapäällikkö Pakolaisneuvontaan?

Ainutlaatuinen näköalapaikka järjestövarainhankintaan on nyt auki.

Pakolaisneuvonta ry on vaikuttamis- ja asiantuntijatyötä tekevä kansalaisjärjestö sekä ulkomaalaisoikeuteen erikoistunut lakitoimisto samassa paketissa. Etsimme nyt joukkoomme strategista, itsenäistä ja rohkeaa varainhankintapäällikköä toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen.


Järjestö on tehnyt järjestelmällistä varainhankintaa reilun vuoden, mutta tehtävä on tekijänsä näköinen – pääset suunnittelemaan ja toteuttamaan Pakolaisneuvonnan varainhankintaa näkemyksesi mukaiseksi. Tehtäviisi kuuluvat yhtä hyvin yksityishenkilöihin kohdistuvat kampanjat (esim. sosiaalisessa mediassa), yritysvarainhankinnan toteutus kuin säätiöille tehtävät rahoitushakemuksetkin.

Tarjoamme sinulle:

  • ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää ja toteuttaavarainhankintaa kiinnostavalle järjestölle
  • itsenäisen tehtävän, jossa laajentaa osaamista varainhankkijana
  • tilaisuuden tehdä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi Suomessa
  • motivoituneen ja yhteen hiileen puhaltavan työyhteisön

Odotamme sinulta:

  • vähintään 2–3 vuoden työkokemusta monipuolisista varainhankinnan tehtävistä
  • tavoitteellista ja itsenäistä otetta varainhankinnan toteuttamiseen ja suunnitelmien kehittämiseen
  • terävää kynää ja ideoita pursuavaa päätä
  • sujuvaa englanninkielen taitoa – ruotsin kielen taito on eduksi
  • kiinnostusta haastavaan ihmisoikeustyöhön sekä Pakolaisneuvonnan arvomaailman jakamista

Lähetäthän ansioluettelosi sekä vapaamuotoisen hakemuksesi palkkatoiveineen ja referensseineen 25.4.2021 mennessä osoitteeseen rekry@pakolaisneuvonta.fi otsikolla Varainhankintapäällikkö. Haastattelut pyritään järjestämään viikolla 17. Valitun hakijan toivotaan aloittavan mahdollisimman pian.

Lisätietoja tehtävästä antaa toiminnanjohtaja Pia Lindfors torstaina 1.4. klo 13–15 ja perjantaina 10.4. klo 10–12, p. 050 366 5942.

FacebookTwitter

Pakolaisneuvonnan selvitys: Suomen perheenyhdistämiskäytännöt eivät takaa kansainvälistä suojelua saaneille oikeutta perhe-elämään perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämällä tavalla

Tiedote: 26.3.2021

Suomella on velvollisuus edistää kansainvälistä suojelua saaneiden perheenyhdistämistä, mutta lainsäädäntö ja tiukka soveltamiskäytäntö eivät edistä vaan päinvastoin estävät perheenyhdistämistä.


Pakolaisneuvonnan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pyynnöstä laatimassa perjantaina julkaistavassa selvityksessä nousee esiin oikeudellisia, käytännöllisiä ja taloudellisia esteitä perheenyhdistämiselle. Kotimaisen ja kansainvälisen lainsäädännön ja päätöskäytännön lisäksi selvitys perustuu Pakolaisneuvonnan käytännön työhön eli avustamiseen yli 130 perhesidetoimeksiannossa vuosittain.


Perheenyhdistämistä kiristetty sekä lain että käytännön tasolla

Suomen perheenyhdistämistä koskevaan lainsäädäntöön on tehty lukuisia kiristyksiä viime vuosikymmenen ajan. Viimeisimpänä muutoksena toimeentuloedellytys ulotettiin koskemaan myös turvapaikan ja toissijaista suojelua saaneiden perheenyhdistämistä vuonna 2016. Turvapaikan saaneille jätettiin vain hyvin tiukka ja monelle täysin epärealistinen kolmen kuukauden aikaraja perheenyhdistämisen käynnistämiseksi ilman toimeentuloedellytystä.

Kansainvälistä suojelua saaneiden ja heidän perheittensä haavoittuvuutta ja vaikeita olosuhteita ei käytännössä huomioida oleskelulupaprosessin eri vaiheissa.

– ”Perus- ja ihmisoikeusmyönteisyys tuntuu valitettavasti loistavan poissaolollaan sekä lainmuutoksissa että soveltamiskäytännössä”, toteaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors. ”Niissäkin tilanteissa, joissa laki jättäisi päätöksentekijälle harkintavaltaa, on kansainvälistä suojelua saaneiden oikeus perhe-elämään saanut väistyä muiden perusteluiden tieltä.”

Lisäksi on useita käytäntöihin liittyviä konkreettisia ja taloudellisia esteitä, kuten esimerkiksi matkustaminen Suomen edustustoon, joka voi olla monen tuhannen kilometrin päässä sekä kalliit käsittelymaksut. Näistä kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat hakijat.

Lapsen edun tulisi olla ensisijainen arviointiperuste

Raportti nostaa myös esiin lapsen edun puutteellisen arvioinnin Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuinten päätöksissä. Oleskelulupapäätöksissä lapsen etu on usein arvioitu suppeasti, minkä seurauksena lapsen oikeudet eivät ole toteutuneet täysmääräisesti perheenyhdistämisprosessissa. Äärimmäisen tiukka päätöskäytäntö koskettaa yksin, ilman huoltajia tulleita lapsia sekä ulkomailla usein turvattomissa oloissa hakijoina olevia lapsia.

– ”Erityisesti lapsiperheiden kohdalla perheenyhdistämisen estyminen kokonaan tai eron pitkittyminen valitusprosessien vuoksi on epäinhimillistä. Lapsen ja vanhemman perhe-elämän estäminen ilman välttämätöntä syytä on vakava lapsen oikeuksien loukkaus. Edes päätöksen mahdollinen muuttuminen valitusteitse ei korjaa aiheutettua vahinkoa”, sanoo selvityksen tehnyt Pakolaisneuvonnan vastaava lakimies Hanna Laari.

Sisäministeriö arvioi perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä hallitusohjelman mukaisesti

Sisäministeriössä on käynnissä selvityshanke liittyen perheenyhdistämisen ongelmiin ja mahdollisiin säädösmuutostarpeisiin hallitusohjelman mukaisesti.

– ”Oikeus perhe-elämään on yksi kaikkein perustavanlaatuisimpia ihmisoikeuksia. Toivomme UNHCR:ssä, että rakentava vuoropuhelu Suomen kanssa jatkuu tämän ja muiden tärkeiden aiheiden osalta”, sanoo UNHCR:n Pohjoismaiden ja Baltian alueellinen edustaja Henrik Nordentoft.

”Pakolaisille ja muille kansainvälistä suojelua saaneille on välttämätöntä saada elää yhdessä perheidensä kanssa, jotta he voivat rakentaa elämäänsä, integroitua yhteiskuntaan ja myös toimia sen hyväksi. Perheenyhdistäminen voi siten hyödyttää paitsi kyseistä perhettä myös laajemmin yhteiskuntaa.”

Tehty selvitys tukee osaltaan ministeriön hanketta. Selvityksen päätelmien pohjalta Pakolaisneuvonta esittää viisi lainsäädäntöä ja soveltamiskäytäntöä koskevaa suositusta, jotka takaisivat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen perheenyhdistämisprosessissa kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämällä tavalla.

Lisätietoja:
Perheenyhdistämisen käytäntöjä Suomessa – yhteenveto raportista suomeksi
Family Reunification Practices in Finland – raportti englanniksi
Hanna Laari, vastaava lakimies, Pakolaisneuvonta, p. 045 196 1082
Pia Lindfors, toiminnanjohtaja, Pakolaisneuvonta, p. 050 366 5942

Pakolaisneuvonta ry on vuonna 1988 perustettu ulkomaalais- ja pakolaisoikeuteen erikoistunut kansalaisjärjestö ja lakiasiaintoimisto, joka antaa oikeudellista neuvontaa ja oikeusapua turvapaikanhakijoille, pakolaisille ja muille ulkomaalaisille Suomessa. Lisäksi yhdistys toimii turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien aseman parantamiseksi Suomessa sekä seuraa Euroopan unionin turvapaikka- ja pakolaispolitiikan kehitystä. Pakolaisneuvonta on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n yhteistyökumppani Suomessa.

FacebookTwitter

Haemme motivoitunutta juristia täydentämään asiantuntevaa työyhteisöämme

Juristin toimenkuva koostuu pääosin itsenäisestä asiakastoimeksiantojen hoitamisesta. Suurin osa asiakkaistamme on turvapaikanhakijoita, mutta avustamme myös muissa ulkomaalaisoikeuteen liittyvissä asioissa, kuten perheside-, työ- tai opiskelijan oleskelulupiin sekä kansalaisuushakemuksiin liittyen. Myös ihmiskauppaan ja paperittomuuteen liittyvät kysymykset kuuluvat Pakolaisneuvonnan erityisosaamiseen.

Tarjoamme tulevalle lakimiehellemme:
• kiinnostavan ja monipuolisen työkentän yhteiskunnallisesti ajankohtaisten asioiden parissa toimivassa asiantuntijaorganisaatiossa
• motivoituneen ja yhteen hiileen puhaltavan työyhteisön
• mahdollisuuden tehdä vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi Suomessa

Edellytämme hakijalta:
• ylempää oikeustieteellistä tutkintoa
• auskultointia, asianajotutkintoa tai lupaa avustaa oikeudenkäynneissä
• vastuunkantoa ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn
• hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä kohdata erityisen haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä
• hyvää paineensietokykyä tulosvastuullisessa työssä
• suomen kielen lisäksi hyvää englannin kielen taitoa
• kiinnostusta haastavaan ihmisoikeustyöhön sekä Pakolaisneuvonnan arvomaailman jakamista.

Lisäksi arvostamme:
• ulkomaalaisoikeuden ja perus- ja ihmisoikeuksien hyvää tuntemusta
• kokemusta rikos- ja prosessioikeudesta
• kokemusta työskentelystä asianajo- tai lakiasiaintoimistossa
• ruotsinkieltä ja muuta kielitaitoa, jota työssä voi hyödyntää

Tehtävään sovelletaan Pakolaisneuvonnan palkkajärjestelmän mukaista palkkausta. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva.

Toimita hakemuksesi ansioluetteloineen 7.4.2021 mennessä osoitteeseen rekry@pakolaisneuvonta.fi otsikolla: Lakimies. Toivomme, että ilmoitat hakemuksessasi vähintään kaksi suosittelijaa, joiden kanssa olet työskennellyt. Haastattelut pyritään järjestämään viikolla 15.

Lisätietoja tehtävästä antaa vastaava lakimies Hanna Laari keskiviikkona 24.3. klo 14–16 ja tiistaina 30.3. klo 10–12, p. 045 196 1082. Lisätietoja Pakolaisneuvonnasta www.pakolaisneuvonta.fi.

FacebookTwitter

Järjestöt: EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksessa merkittäviä ihmisoikeusongelmia

Euroopan komission ehdotuksessa uudeksi, EU:n yhteiseksi maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikaksi, on pyritty kompromisseihin, jotka uhkaavat kansainvälistä suojelua hakevien ihmis- ja perusoikeuksia. Uusi seulonta- ja rajamenettely mahdollistaisi jopa puolen vuoden vapauden rajoittamisen mahdollisesti säilöönoton kaltaisissa olosuhteissa eikä kaikille ihmisille taattaisi laadukasta ja yhdenvertaista turvapaikkaprosessia. Seulonnassa ihmiset kategorisoitaisiin kansalaisuuden perusteella ja kriisitilanteissa voitaisiin päättää, että heikompitasoiseen prosessiin ohjataan suurin osa turvapaikanhakijoista. Mikäli ehdotetut muutokset toteutuisivat Suomessa, tulisivat kansallinen turvapaikkajärjestelmämme monimutkaistumaan ja turvapaikanhakijoiden olot heikentymään. Myös ehdottoman palautuskiellon loukkaamisen riski kasvaisi olennaisesti.

Ehdotuksessa Euroopan rajalle saapuvat ihmiset kategorisoitaisiin nopean, rajalla tapahtuvan, jopa 10 päivää kestävän seulonnan jälkeen erilaisiin prosesseihin, joista vain osa pääsisi normaaliin turvapaikkaprosessiin.

”Nopea luokittelu tapahtuisi lähinnä kansalaisuuteen perustuen ja tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen turvaa hakevan ihmisen oikeus suojeluun tulee arvioida yksilöllisesti”, toteaa Suomen Pakolaisavun yhteiskuntasuhdepäällikkö Katja Mannerström. “Olemme myös Suomessa nähneet, mitä tapahtuu, kun kiireessä tehdään paljon päätöksiä ja oikeusturvaa heikennetään. Lopulta prosessit pitenevät kohtuuttomasti ja siitä kärsivät niin yksilöt kuin koko järjestelmä”, Mannerström lisää.

Uusi asetus mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden vapauden rajoittamisen jopa puoleksi vuodeksi.

”Ehdotettu uudistus pyrkisi nähdäkseni laillistamaan EU:ssa kansainvälisen oikeuden vastaisia toimintatapoja, jotka ovat normalisoituneet pahasti kuormittuneissa Etelä-Euroopan maissa ja etenkin Välimeren saarilla.”, sanoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

”Tälläkin hetkellä Välimeren saarilla ihmisten liikkumisvapautta rajoitetaan ja säilöönottoa on automatisoitu. Suojelua hakevien oikeusturva on heikko ja oikeusapua ei ole aina saatavilla. Keväällä Kreikka jopa lakkautti hetkeksi turvapaikkahakemusten vastaanottamisen. Tästä on seurannut push–backeja eli ihmisten pakottamista rajan yli takaisin merelle ilman mahdollisuutta turvapaikanhakuun. Tämä ei saa olla uusi normaali”, Korhonen painottaa.

Komission ehdottamasta solidaarisuusmekanismista puuttuu aito vastuunjako. ”Turvapaikkahakemusten viiveetön käsittely ja oikeudenmukainen vastuunjako jäsenvaltioiden kesken ovat tavoitteita, jotka me järjestöt jaamme. Tällaisenaan esitys kuitenkin tarkoittaisi lähinnä hyvin vakavia heikennyksiä suojelua hakevien oikeusturvaan ja vastineena hyvin monimutkaisen vastuunjakojärjestelmän luomista, jonka toimivuus on suoraan sanoen erittäin epätodennäköistä”, uskoo Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Komission ehdotus on neuvotteluiden ensiaskel ja monelta osin vielä epäselvä. Ehdotus kokonaisuutena painottaa palautuksia, ja oikeus hakea suojelua jää toissijaiseksi. Turvallisia väyliä, kuten perheenyhdistämistä ja kiintiöpakolaisten vastaanottoa, tulisi edellyttää jäsenmailta voimallisemmin. Suomen on pidettävä huolta siitä, ettei ihmisoikeuksia polkeva turvapaikkapolitiikka uudistuksen myötä laillistu ja normalisoidu Euroopassa.

Lisätietoja:
Katja Mannerström, Suomen Pakolaisapu ry, p. 044 761 5708
Kaisa Korhonen, Amnesty International Suomen osasto, p. 044 334 6256
Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta ry, p. 050 366 59 42

FacebookTwitter

Reilu työ -verkosto: Ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupakäytäntöä on joustavoitettava

Ulkomaisten työntekijöiden oleskelulupakäytäntöä pitää joustavoittaa, jotta työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan nykyistä tehokkaammin torjua, esittää Reilu työ -verkosto. Pelko kielteisistä seurauksista työntekijän oleskeluoikeuteen estää ihmiskaupan paljastumista ja pitää uhreja kiinni epäinhimillisissä työoloissa.

Hyväksikäytetyt ulkomaalaiset työntekijät pelkäävät sekä oman oleskelulupansa että perheenjäsentensä oleskelulupien menettämistä. Nykytilanteessa molemmat pelot ovat joskus täysin aiheellisia. Jos hyväksikäytetty työntekijä oleskelee Suomessa työntekijän oleskeluluvalla ja ilmoittaa hyväksikäytöstä, hän voi tämän seurauksena menettää työnsä ja toimeentulonsa sekä perusteensa saada jatkoa oleskeluluvalleen. Lisäksi häntä hyväksikäyttänyt työnantaja voi verkostojensa kautta estää uhrin työllistymisen toiseen työpaikkaan.

On hyvä, että työ- ja elinkeinoministeriön perustama ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisyn työryhmä on tunnistanut tämän ongelman. Työryhmä ehdottaa, että hyväksikäytetyn ulkomaalaisen oikeusaseman turvaamiseksi lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että hyväksikäytön uhrilla olisi oikeus jatkaa maassa oleskelua, työnhakua ja työn tekemistä. Mahdollisuus saada määräaikainen jatko oleskeluluvalle koskisi niitä hyväksikäytettyjä työntekijöitä, joilla on työntekijän oleskelulupa.

On tärkeää, että hyväksikäyttötapaukset tulevat ilmi, ja lainsäädännön on kannustettava tähän. Työryhmän ehdotus helpottaisi toteutuessaan ulkomaalaisten työntekijöiden tilannetta ja edistäisi osaltaan hyväksikäytön ilmituloa.

Reilu työ -verkosto pitää tärkeänä, että työryhmä kiinnittää jatkotyöskentelyssä huomiota lisäksi työntekijöiden perheenjäsenten tilanteeseen ja siihen, ettei pelko perheen tilanteesta estä ottamasta esiin epäkohtia. Verkosto toivoo lisäksi, että jatkossa kiinnitetään huomiota myös muiden työntekijäryhmien, kuten esimerkiksi kausityöluvalla työskentelevien ja turvapaikanhakijoiden, tilanteeseen, ja kehitetään toimenpiteitä hyväksikäytön ilmitulon edistämiseksi myös heidän osaltaan.

Irtaantumista hyväksikäyttävästä työnantajasta voi hankaloittaa perhesidelupiin sisältyvä toimeentuloedellytys. Moni ulkomaalainen työntekijä ei täytä toimeentuloedellytystä ilman, että tekee useaa työtä. Ilmi on tullut myös tapauksia, joissa työnantaja nostaa palkan “paperilla” riittävän korkeaksi, mutta maksaa tosiasiassa pienempää palkkaa työntekijälle.

Reilu työ -verkosto painottaa, että tulorajoja arvioitaessa tarvitaan nykyistä suurempaa tapauskohtaista harkintaa, jotta voidaan estää tilanteet, joissa hyväksikäytön uhrin perheenyhdistäminen estyy tai perhe karkotetaan, koska toimeentuloedellytys ei täyty.

Jos lainsäädäntöön ei tehdä muutoksia, rikollinen toiminta jatkuu, yritysten välinen kilpailu vääristyy ja riistotyötä teettävät työnantajat valtaavat yhä suurempia markkinaosuuksia.

Lisätietoa:

Pia Marttila, koordinoiva erityisasiantuntija, Rikosuhripäivystys, 040 630 9669, etunimi.sukunimi@riku.fi
Maaret Pulliainen, asiantuntija, SAK, 040 547 2100, etunimi.sukunimi@sak.fi

Reilu työ -verkosto perustettiin Rikosuhripäivystyksen ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan toimesta vuonna 2016 kehittämään yhteistyötä etenkin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi. 

Reilu työ -verkostoon kuuluvat: Rikosuhripäivystys, SAK, Palvelualojen ammattiliitto, Posti ja logistiikka-alan unioni PAU, Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue, Helsingin, Itä-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan poliisilaitokset, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, Monika-Naiset liitto ry, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI), Pakolaisneuvonta ry, Kotimajoitusverkosto, Pro-tukipiste ry, Vailla vakinaista asuntoa ry ja Diakonissalaitos.

FacebookTwitter

Järjestöt: Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia

Tiedote 22.9.2020 

Suomessa on edelleen useita ihmisoikeusongelmia – 24 järjestöä jätti yhteisen raportin YK:lle taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien lukuisista puutteista 

Yhteensä 24 suomalaista kansalaisjärjestöä on jättänyt kaikkien aikojen ensimmäisen yhteisen varjoraportin YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS)* komitealle. Varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämiä tietoja siitä, että monet taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet jäävät Suomessa toteutumatta. Tällaisia ovat esimerkiksi puutteet sosiaaliturvan tasossa ja yhdenvertaisessa pääsyssä terveydenhuoltoon. 

Monet järjestöjen nyt esiin nostamista epäkohdista ovat sellaisia, joista YK on joutunut vuodesta toiseen toistamaanKomitea on nostanut esiin muun muassa sen, että sosiaaliturvan taso ei riitä kattamaan arjen välttämättömiä kuluja. Se on kehottanut Suomea vahvistamaan syrjinnänvastaista lainsäädäntöä ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa työelämässä. Suomea on myös kehotettu turvaamaan terveydenhuollon resurssit ja varmistamaan, että kaikilla on yhdenvertainen pääsy terveyspalveluihin. Saamelaisten oikeuksien toteutumista koskeviin puutteisiin, erityisesti tarpeeseen ratifioida pikaisesti ILO:n alkuperäiskansasopimus nro 169, on viitattu komitean suosituksissa joka kerta vuodesta 2000 lähtien. 

Varjoraportti osoittaa, että toistuvista suosituksista huolimatta oikeudet eivät edelleenkään toteudu täysimääräisesti. Järjestöt vaativat, että Suomi ottaa vakavasti pitkään jatkuneet ihmisoikeusongelmat, joista osaa koronapandemia on entisestään syventänyt. 

Suomessa esimerkiksi terveyttä, toimeentuloa ja iäkkäiden ihmisten hoivaa ei tunnisteta ihmisoikeuskysymyksiksi. Esimerkiksi kuntien viranhaltijat tarvitsevat lisää ihmisoikeusosaamista, sillä taloudelliset ja sosiaaliset ihmisoikeudet turvataan arjessa”, sanoo varjoraporttia koordinoineen Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila. 

Järjestöt vaativat myös, että lastensuojelussa turvataan riittävä ja pätevä henkilöstö sekä tehostetaan sijaishuollon valvontaa yhtenäisen kansallisen ohjaus- ja valvontarakenteen avulla.  

 Taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet eivät toteudu itsestään, vaan niiden edistäminen vaatii valtiolta ja kunnilta aktiivisia poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä”, painottaa Kaari Mattila.  

Valtiot raportoivat YK:lle määräajoin TSS-oikeuksien toteutumisesta. Suomen tuorein raportti on huhtikuulta 2020. Järjestöjen nyt lähettämä varjoraportti välittää komitealle kansalaisjärjestöjen keräämän tiedon siitä, mitkä TSS-oikeudet eivät Suomessa toteudu. 

Varjoraportissa järjestöt peräänkuuluttavat valtion vastuuta toteuttaa sille asetetut ihmisoikeusvelvoitteet. Komitea käsittelee valtion ja kansalaisyhteiskunnan raportit ja laatii sen jälkeen suosituksia siitä, miten Suomen tulisi suojella, turvata ja paremmin edistää taloudellisia ja sosiaalisia ihmisoikeuksia. 

*Taloudellisilla, sosiaalisilla ja sivistyksellisillä oikeuksilla (TSS-oikeudet) tarkoitetaan ihmisarvoisen elämän edellyttämiä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia. TSS-oikeuksiin lukeutuvat muun muassa oikeus koulutukseen, riittävään ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan. Kansainvälisesti näitä oikeuksia turvaa YK:n TSS-sopimus, jota valvoo ja edelleen tulkitsee TSS-komitea. Jokainen sopimukseen liittynyt valtio on sitoutunut toimimaan sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.  

Raportti kokonaisuudessaan:  

Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Suomessa: Kansalaisjärjestöjen varjoraportti YK:lle  

https://ihmisoikeusliitto.fi/wp-content/uploads/2020/09/Taloudelliset-sosiaaliset-ja-sivistykselliset-oikeudet-Suomessa-varjoraportti-YKlle-4.pdf  

Perustietoa järjestöjen yhteisestä varjoraportista YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitealle:
https://ihmisoikeusliitto.fi/tss_perustietoa-2/ 

Lisätietoja varjoraportista: 

Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö, Ihmisoikeusliitto, p. 044 738 9120 

Järjestöjen asiantuntijoiden yhteystiedot haastatteluja varten: 

Emilia Lounela, projektikoordinaattori, Ihmisoikeusliitto, p.044 742 0402 

Varjoraportissa ovat mukana seuraavat järjestöt: 

Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingo
Ihmisoikeusliitto
Kehitysvammaliitto
Kriminaalihuollon tukisäätiö 
Kynnys / Samat-toiminta
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärin sosiaalinen vastuu
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
MIELI Suomen Mielenterveys
Muistiliitto
Naisasialiitto Unioni
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS
Pakolaisneuvonta
Pelastakaa lapset
Sámisoster
Seta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys
Suomen romaniyhdistys
Suomen sosiaalioikeudellinen seura
Unicef
Vailla vakinaista asuntoa
Vammaisfoorumi 
Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 
Väestöliitto 

FacebookTwitter

Järjestöt: Suomen tulee kantaa vastuuta Morian pakolaisleirillä olleiden lasten suojelemiseksi

Morian pakolaisleirillä Kreikan Lesboksen saarella tapahtui viime viikolla tuhoisa tulipalo, joka on jättänyt jopa 12 000 ihmistä vaille suojaa ja humanitaarista apua. Paossa olevien turvattomuutta on lisännyt koronapandemian leviäminen. Tilanne on ilman yösijaa ja perustarvikkeita jääneille ihmisille äärimmäinen ja kestämätön.

Morian tulipalojen seurauksena ilman suojaa jääneistä arviolta 4000 on lapsia. Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa Morian tulipalojen tieltä. Heidät lasketaan mukaan jo aiemmin keväällä valtioneuvoston tekemään päätökseen 175 turvapaikanhakijan vastaanottamisesta Välimeren alueelta.

Entisestään pahentunut kriisitilanne vaatii kuitenkin nyt Suomelta aiempaa enemmän vastuullisia päätöksiä ja nopeita toimia.

Euroopan valtioiden, Suomi mukaan lukien, tulee nyt tehdä kaikkensa inhimillisen hädän lievittämiseksi. Jokaisella ihmisellä Euroopassa on oikeus suojaan, ruokaan ja puhtaaseen veteen sekä pääsyyn terveydenhuollon palveluihin. Nyt peruspalvelut ovat järjestöjen varassa ja niihinkin pääsy on oleellisesti vaikeutunut.

Juuri nyt on tärkeää, että Suomi
• osallistuu Euroopan sisäisten siirtojen laajentamiseen ja toteuttamiseen ihmisten suojaan saamiseksi ja tilanteen purkamiseksi ottamalla vastaan lisää haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä,
• pyrkii kaikin tavoin estämään, ettei toista pitkäaikaista Morian leiriä synny uudelleen; uusi leiri ei ratkaise pakolaisten ja siirtolaisten tilannetta,
• on aktiivisesti mukana päättämässä sellaisesta EU:n muuttoliikepolitiikasta, joka kunnioittaa ihmisarvoa sekä ihmisoikeuksia ja toteuttaa solidaarisuuden periaatetta.

Tilanne Morian leirissä on ollut vaikea jo pitkään. Leiri on rakennettu vajaalle 3000 ihmiselle, mutta sen asukasmäärä on viime aikoina ollut jopa 13 000. Kaikki tulijat eivät ole mahtuneet sisälle leiriin, mukaan lukien monet ilman huoltajaansa saapuneet lapset.

Väkivalta, ruoan ja suojan sekä riittävän terveydenhuollon puute, leirille jumiin jääminen sekä näistä tekijöistä johtuva epätoivo ja itsetuhoiset ajatukset ovat jo pitkään olleet Moriassa ja sen ympäristössä asuneiden lasten arkea. Monet ovat kokeneet Euroopan rajoilla väkivaltaa ja menettäneet ystäviä tai perheenjäseniä Välimerelle.

Morian tulipalojen jälkeen lukuisat humanitaariset sekä pakolais- ja lapsijärjestöt Euroopassa ovat vaatineet, että Euroopan maat ottavat Kreikasta vastaan vaikeimmassa tilanteessa olevia ihmisiä, erityisesti lapsia ja lapsiperheitä. Traumaattisia kokemuksia läpi käyneiden ihmisten säilömistä alueille, joissa rajataan liikkumista eikä voida taata ihmisarvoista kohtelua, ei voida hyväksyä. Se ei ole kestävää eikä inhimillistä eikä sitä voida perustella COVID-19-tartuntataudin leviämisen uhalla.

Tällainen ei ole se Eurooppa, jossa jokaisen on hyvä elää. Toiminnan ja muutoksen aika on nyt.

Amnesty International, Suomen osasto ry
Lastensuojelun Keskusliitto
Lääkärit Ilman Rajoja
Pakolaisneuvonta ry
Pelastakaa Lapset ry
Suomen Pakolaisapu

FacebookTwitter

Tiedote liittyen Keskusrikospoliisin tutkintaan

Tiedote 22.4.2020
 
Keskusrikospoliisi on tänään tiedottanut vakavasta rikosepäilystä liittyen viime marraskuiseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomea koskevaan langettavaan päätökseen. Tiedotteen mukaan keskusrikospoliisi epäilee, että langettavaan päätökseen johtaneet asiakirjat ovat väärennettyjä ja että kantajan lähiomainen olisi elossa.

Pakolaisneuvonta avusti tapauksessa valittajaa. Tuolloin ei ole tullut esille perustetta avustajana kyseenalaistaa annettujen tietojen todenperäisyyttä. Mikäli selviää, että poliisin epäily pitää paikkansa eli valittajalta on saatu virheellistä tietoa, kyseessä on valtava pettymys. Me pyrimme aina omalta osaltamme varmistamaan, että viranomaisille ja tuomioistuimille ei anneta väärää tietoa.

Pakolaisneuvonta on asiassa Keskusrikospoliisin tiedotteessa olleiden tietojen varassa. Toivomme, että viranomaiset saavat selvitettyä asian mahdollisimman pian.

Pia Lindfors
toiminnanjohtaja
Pakolaisneuvonta ry

FacebookTwitter

Pakolaisneuvonta ja Amnesty International: Kreikan kriisi on seurausta epäinhimillisestä pakolaissopimuksesta Turkin kanssa

EU:lla on peiliin katsomisen paikka – Kreikan kriisi on seurausta epäinhimillisestä pakolaissopimuksesta Turkin kanssa

EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksen tasan neljä vuotta sitten. Epäinhimillinen sopimus on johtanut kriisiin Kreikan saarilla sekä Turkin ja Kreikan rajalla. Kriisi ei ole yllätys – sen sijaan, että pakolaisia olisi autettu, heidän liikkumistaan on pyritty rajoittamaan ihmisoikeuksista riippumatta. EU:n täytyy sopia vastuunjaosta, jotta jokaisen turvaa hakevan ihmisoikeudet toteutuvat, vaativat Pakolaisneuvonta ry sekä Amnesty International.

Euroopan unioni ja Turkki tekivät sopimuksen pakolaisten pitämisestä Turkissa 18. maaliskuuta 2016. Turkki sitoutui estämään turvaa hakevien pääsyn Eurooppaan ja vastineeksi EU lupasi maksaa Turkille miljardeja euroja.

Turkki noudatti sopimusta neljän vuoden ajan, kunnes maa ilmoitti kapasiteettinsa pakolaisten vastaanottamiseen olevan täynnä. Nyt Turkissa elää 3,7 miljoonaa pakolaista, joista valtaosa on syyrialaisia.

Kun Turkki päätti antaa alueellaan oleskelevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten liikkua kohti Eurooppaa, Kreikka ilmoitti, ettei se ota uusia turvapaikkahakemuksia vastaan. Samalla viranomaiset estivät ihmisiä ylittämästä rajaa käyttämällä muun muassa kyynelkaasua pakolaisia vastaan.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukensa Kreikalle. Kreikan valtio ja EU ovat olleet kiinnostuneempia rajavalvonnasta kuin ihmishenkien suojelemisesta.

EU:n ja Turkin välinen sopimus loukkaa ihmisoikeuksia

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina.

Sopimus perustuu käsitykseen siitä, että Turkki olisi turvapaikanhakijoille turvallinen kolmas maa. Tämä ei ole totta. Turkki esimerkiksi myöntää ainoastaan eurooppalaisille turvapaikanhakijoille pakolaisaseman, mikä jättää miljoonat syyrialaiset ilman viranomaisten tarjoamaa suojaa ja peruspalveluita.

Sopimus on myös kansainvälisen oikeuden vastainen. Jokaisella ihmisellä on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva oikeus hakea turvapaikkaa, eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä voi odottaa hengenvaara, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus tai josta hänet voitaisiin tällaiseen maahan palauttaa.

”Amnestyn tutkimuksen mukaan Turkki on palauttanut pakolaisia hengenvaarallisiin oloihin Syyriaan. Tästä huolimatta kreikkalaisviranomaiset ovat palauttaneet ihmisiä Turkkiin ilman heidän tilanteensa käsittelyä ja mahdollisen vainon vaaran selvittämistä”, kertoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Mitä EU:n tulisi tehdä seuraavaksi?

EU:ssa tulee sopia yhteisesti vastuunjaosta ja uudelleensijoittamisesta ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. EU ei voi tukea Kreikan ihmisoikeussopimusten vastaista päätöstä olla vastaamatta turvapaikanhakijoiden hätään rajoillaan.

EU:lla ja sen jäsenmailla on velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksia – ne eivät saa jäädä merkityksettömiksi.

”Minkä arvoinen Euroopan ihmisoikeussopimus on, jos EU hyväksyy, etteivät sen jäsenmaat noudata sitä?” Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja Pia Lindfors kysyy.

”Nyt jo nähdään, miten Kreikan esimerkki on rohkaissut Suomessakin oppositiopuolueita ehdottamaan, että kyllähän mekin voisimme laittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen katkolle poikkeustilanteessa. Tämä kehityssuunta on kestämätön”.

Turkin syyttelyn sijaan EU:n tulee nyt tarkastella omaa toimintaansa. Unioni ei voi ulkoistaa vastuutaan turvapaikanhakijoista kolmansille maille ja vaatia Turkkia noudattamaan sopimusta, jonka perusteet eivät ole oikeudellisesti ja moraalisesti kestäviä. EU:n on pidettävä kiinni perusarvoistaan ja varmistettava, että ne näkyvät kaikissa muuttoliikettä koskevissa sopimuksissa.

Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä turvaa ja suojelua hakevia ihmisiä voida käännyttää ilman turvapaikkaprosessin läpikäymistä. Kreikan päätös lykätä hakemusten käsittelyä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen.

Suomi on päättänyt ottaa vastaan 175 yksintullutta alaikäistä, mikä on tärkeä päätös. Vielä merkittävämpää olisi löytää kestäviä ja inhimillisiä ratkaisuja EU:n tasolla. EU:lla on ollut runsaasti aikaa rakentaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

EU:n on osoitettava solidaarisuutta ja jaettava vastuu turvapaikanhakijoiden sijoittamisista siten, ettei Kreikka jää yksin vastuuseen hakijoiden vastaanottamisesta. Turvapaikkajärjestelmän täytyy varmistaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet toteutuvat niin Kreikassa kuin muualla EU:ssa.

 

Lisätietoja:

Iina Lindeman, Amnesty International Suomen osasto
+358408331532 iina.lindeman@amnesty.fi

Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta ry
050 366 5942 – pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi   

FacebookTwitter