Pakolaisneuvonta esti laittoman palautuksen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puuttui Suomen päätökseen

Pakolaisneuvonta esti laittoman palautuksen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin puuttui Suomen päätökseen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) julkaisi tänään torstaina 26. syyskuuta päätöksen, jolla se poistaa A.G. vs. Suomi -tapauksen juttulistaltaan. Päätöksen taustalla on tapahtumasarja, jossa viranomaiset päättivät käännyttää kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön takaisin kotimaahansa Irakiin.

Maahanmuuttovirasto ja hallinto-oikeus katsoivat, ettei Suomesta turvapaikkaa hakenut A.G. olisi vaarassa tulevaisuudessa. Hakija valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka ilmoitti, ettei näe perusteita käännyttämisen keskeyttämiselle.

Pakolaisneuvonta ei nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin avustaa A.G.:ta valittamaan kielteisestä päätöksestään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Valitus jätettiin kesäkuussa 2018.

”Näimme, että hakijan kohdalla oli riski joutua uudelleen kidutuksen ja muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi, tai jopa hengenvaaraan Irakissa. Jotain oli tehtävä”, Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine kertoo.

EIT:n harvinainen reagointi muutti suomalaisviranomaisten päätöksen

EIT reagoi A.G.:n valitukseen nopeasti ja antoi käännyttämiselle täytäntöönpanokiellon jo seuraavana päivänä. Lisäksi EIT pyysi Suomelta kannanottoa siihen, olisiko A.G.:lla riski joutua kidutuksen tai muun epäinhimillisen kohtelun kohteeksi.

Korkein hallinto-oikeus ilmoitti järjestävänsä asiassa suullisen käsittelyn, joita KHO ei yleensä järjestä turvapaikka-asioissa. Suullisen käsittelyn jälkeen korkein hallinto-oikeus kumosi Maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätöksen käännyttämisestä ja totesi A.G.:n olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. A.G.:lle myönnettiin oleskelulupa helmikuussa 2019.

EIT poisti tapauksen juttulistaltaan tänään, koska se katsoo, että valitukseen johtaneet seikat on ratkaistu kansallisesti.

Suomen viranomaisten tunnistettava palautuskieltojen loukkausriski

Palautuskiellossa on kyse ehdottomasta ja perustavanlaatuisesta ihmisoikeudesta. Se sitoo valtiota ja jokaista sen viranomaista aina ja kaikissa olosuhteissa. EIT:n poikkeuksellinen väliintulo on osoitus siitä, ettei valtion turvapaikkamenettely ole toiminut.

“On valtion ja sen viranomaisten velvollisuus huolehtia, ettei palautuskieltoa loukata, eikä yksikään väärä kielteinen päätös pääse koko turvapaikkamenettelyn läpi”, Pakolaisneuvonnan Marjaana Laine alleviivaa.

Suomen turvapaikkamenettelyssä on syksyn 2015 jälkeen tehty lukuisia lain ja käytäntöjen tiukennuksia. Laineen mukaan niillä on moninkertaistettu väärien päätösten riskiä. Hän korostaa, että EIT:ssa tai muissa ylikansallisissa tuomioistuimissa käsitellyt turvapaikkatapaukset ovat vain jäävuoren huippu.

”Valitettavasti näyttää siltä, että satoja tai jopa tuhansia tapauksia on mennyt koko menettelyn läpi ilman, että näiden ihmisten kansainvälisen suojelun tarvetta on arvioitu palautuskieltojen edellyttämällä tavalla.”

Korjaukset lakiin ja menettelyihin tehtävä viipymättä

Laine peräänkuuluttaa sitä, että jokaisen hakijan hakuperusteiden selvittäminen ja arviointi täytyy tehdä alusta alkaen niin, että perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet huomioidaan täysimääräisesti. Näin voidaan varmistaa, että oikea päätös saadaan mahdollisimman pian, eikä palautuskieltoja loukata.

”Se, noudatetaanko yksittäisessä tapauksessa palautuskieltoa, ei saa olla kiinni siitä, kuka ihmisellä on avustajana, eikä avustajan mahdollisuuksista viedä asia EIT:n tai YK:n valitusinstansseihin.”

“A.G.:n tapauksen osalta olisi tärkeää arvioida, mikä meni pieleen, ja tehdä viipymättä vaadittavat korjaukset lain ja menettelyjen tasolla. Viranomaisten tulisi ottaa tapauksesta opiksi ja varmistaa, että samoja virheitä ei tehdä uudelleen.”

Lisätietoja:

Marjaana Laine, johtava lakimies
Pakolaisneuvonta ry
+358 45 6512 663
+358 9 2313 9300

FacebookTwitterEmail