Hallituksen esitys muutoksista uusintahakemusten käsittelyyn käsitellään tänään eduskunnassa. Pakolais- ja siirtolaiskysymysten parissa toimivien asiantuntijajärjestöjen mukaan esitys vaarantaa vakavasti turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja lisää merkittävästi palautuskiellon loukkaamisriskiä.

Hallitus ehdotti syksyllä 2018 uusia muutoksia ulkomaalaislakiin ja erityisesti uusintahakemusten käsittelyyn. Esitys pyrkii rajoittamaan uusintahakemusten mahdollisuutta, vaikka jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa perusteettomien hakemusten nopean käsittelyn.

Erityisen ongelmallista ehdotuksessa on se, että jo ensimmäisen uusintahakemuksen yhteydessä aiempi käännyttämispäätös on mahdollista panna täytäntöön. Tätä koskeva lainkohta on epätarkka ja jättää suuren vastuun yksittäisille viranhaltijoille sen tulkinnasta ja siten ihmisten käännyttämisistä mahdollisesti vaarallisiin oloihin.

Esityksen mukaan uusintahakemuksen tutkintaa jatkettaisiin vain, jos alustavan tutkinnan tuloksena todetaan, että on ilmennyt tai hakija on esittänyt sellaisia uusia seikkoja tai perusteita, jotka lisäävät merkittävästi sen todennäköisyyttä, että hakija on kansainvälisen suojelun tarpeessa.

Tutkittavaksi ottaminen edellyttäisi tulevaisuudessa myös, että hakija ei hänestä itsestään riippumattomista syistä ole voinut esittää näitä seikkoja tai perusteita aikaisemman hakemuksensa käsittelyn tai sitä koskevan muutoksenhaun yhteydessä. Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen pitää esitystä hyvin huolestuttavana.

”Esitetty lainsäädäntömuutos lisäisi huomattavasti palautuskiellon rikkomisen riskiä. Riski kasvaisi erityisesti silloin, kun henkilö ei ole esimerkiksi riittämättömän informaation, tuen ja neuvonnan, traumatisoitumisen, häpeän tai pelon takia pystynyt nostamaan kaikkia olennaisia asioita esille ensimmäisen hakemuksensa yhteydessä. Esityksessä hakijalta vaaditaan vakuuttavaa selvitystä sille, miksei hän ole esittänyt seikkoja jo ensivaiheessa. Turvapaikkamenettelyssä tulee kuitenkin soveltaa ihmisoikeusmyönteistä laintulkintaa eikä todistuskynnys saa kasvaa liian korkealle”, Korhonen sanoo.

Suomen Pakolaisavun vaikuttamistyön päällikkö Ida Schauman jakaa Korhosen huolen. Schaumanin mukaan turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa on heikennetty viimeisten vuosien aikana useaan eri otteeseen; esimerkiksi avustajien käyttöä Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelussa rajattu vain hyvin harvoihin tapauksiin ja valitusaikoja tuomioistuimiin lyhennetty.

Tästä syystä on suuri riski sille, että joidenkin henkilöiden suojelun tarvetta ei riittävällä varmuudella saada selvitettyä. Asiantuntijat näkevätkin, että kyseiset heikennykset ovat suurin syy siihen, miksi hakijat joutuvat turvautumaan uusintahakemuksiin eikä tätä viimesijaista oikeussuojakeinoa tulisi siksi enää heikentää.

Schaumanin mukaan olisi tärkeää, että uusia turvapaikanhakijoiden oikeuksia heikentäviä muutoksia tehtäisi ennen kuin turvapaikkaprosessin nykytila on selvitetty.

”Oikeusavun puute on vaikuttanut suoraan siihen mitä perusteita hakija on tuonut esille ensimmäisessä turvapaikkahakemuksessaan. Pakolaisapu on hyvin huolissaan ehdotetun lainmuutoksen vaikutuksista”, Schauman sanoo.

Lakiesityksen tavoitteena on saada hakijat kertomaan kaikki perusteensa ensimmäisen hakemuksen yhteydessä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällaisenaan se kuitenkin kohdistuu hakijoihin, joille ei vuoden 2015 poikkeustilanteen ja sen seurauksena tehtyjen menettelyjen ja lainmuutosten yhteisvaikutuksen takia ole annettu tosiasiallista mahdollisuutta esittää kaikkia perusteita menettelyn aikana ja jotka ovat käyneet läpi menettelyn ilman oikeusturvatakeita, muistuttaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

”Jos tällainen oikeusturvaa perusteettomasti rajoittava esitys toteutetaan, tulisi vähintään Yhdenvertaisuusvaltuutetun ehdottamalla tavoin säätää siirtymäsäännös, jonka mukaan lakia sovellettaisiin vain hakijoihin, jotka ovat jättäneet ensimmäisen turvapaikkahakemuksensa lain voimaantulon jälkeen. Tällöin olisi vielä mahdollista turvata hakijoille yhdenvertainen ja laadukas oikeudellinen neuvonta sekä asiantunteva oikeusapu edesauttaa esityksen tavoitteen saavuttamista”, Lindfors sanoo.

Lisätietoja:

Vilma Vuorio, tiedottaja, Amnesty International
040 833 1532 – vilma.vuorio@amnesty.fi
Ida Schauman, Suomen Pakolaisapu
040 560 0772 – ida.schauman@pakolaisapu.fi
Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta
050 366 5942 – pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi 

Lainmuutoksilla ei pidä lakaista oikeusturvaongelmia ja tehtyjä virheitä maton alle. Uusintahakemusten suuri määrä johtuu turvapaikkamenettelyn ongelmista.

Vuoden 2015 poikkeustilanteen seurauksena Suomessa on edelleen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat kulkeneet läpi turva¬paikkamenettelyn ilman tietoa siitä, mitä heiltä siinä odotetaan. Heitä ei ole kuultu, eikä hakemusten perusteita ole arvioitu asianmukaisesti. Myös virheiden korjaamista valitusvaiheessa vaikeutettiin syksyn 2016 lainmuutoksilla: esimerkiksi valitusaikoja lyhennettiin.

Suomea sitoo palautuskielto, jota oikeusvaltion on turvattava aina ja jokaisen ihmisen osalta. Tällä hetkellä on suurempi vaara kuin koskaan, että Suomi palauttaa ihmisiä maihin, joissa heitä uhkaa vaino, kidutus tai muu epäinhimillinen kohtelu.

Pakolaisneuvonnan käytännön työssä on viime vuosina tullut jatkuvasti esiin koko turvapaikkamenettelyn läpikäyneitä tapauksia, joissa hakijan perusteita ei ole selvitetty eikä kansainvälisen suojelun tarvetta ole arvioitu, tunnistettu tai tunnustettu lain ja pakolais¬oikeuden edellyttämällä tavalla.

Näille ihmisille uusintahakemus on käytännössä ainoa keino saada perusteensa asianmukaisesti tutkittua. Heitä ei tule perusteettomasti leimata järjestelmän väärinkäyttäjiksi.

Eduskunta käsittelee paraikaa uusintahakemuksia koskevia lainmuutosesityksiä, jotka pyritään saamaan voimaan nopeasti. Niistä syntyy vaikutelma, että virheet ja vakavat oikeusturvaongelmat halutaan lakaista pois näkyvistä.

Ehdotettujen tiukennusten jälkeen turvapaikanhakijoiden olisi entistä vaikeampi saada uusinta-hakemuksensa tutkittavaksi. Lisäksi poliisi voisi poistaa maasta jo ensimmäisen uusintahakemuksen tehneen hakijan ennen kuin hakija voi hakea täytäntöönpanokieltoa hallinto-oikeudesta. Myöhemmillä uusintahakemuksilla ei ole nytkään lykkäävää vaikutusta.

Esityksessä ei ole otettu huomioon lainmuutoksen vaikutuksia erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin hakijoihin. Juuri he ovat eniten kärsineet vuoden 2015 poikkeustilanteesta sekä sen perusteella tehdyistä tiukennuksista ja oikeusturvan heikennyksistä.

Oikeusturvaa rajoittava lainmuutos edellyttää huolellista valmistelua, perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden huomioimista, vaikutusten arviointia ja todellista muutostarvetta. Nämä ehdot eivät toteudu nyt eduskunnan käsiteltävinä olevissa esityksissä.

Uusintahakemuksia koskevia tiukennusehdotuksia perustellaan sillä, että turvapaikanhakijat saataisiin näin esittämään kaikki turvapaikkaperusteensa jo ensimmäisen hakemuksen yhteydessä. Tavoite on erittäin kannatettava, mutta siihen ei päästä esitetyillä lainmuutoksilla. Asiantunteva oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu koko turvapaikkamenettelyn ajan tukisi tavoitetta parhaiten. Näitä ei ole tällä hetkellä edes lailla turvattu.

Aiempia hallituksen turvapaikka¬poliittisen toimenpideohjelman mukaisia tiukennuksia on perusteltu kustannussäästöillä ja sillä, että Suomesta halutaan tehdä vähemmän houkutteleva maa kansain-välistä suojelua hakeville ihmisille.

Nämä muutokset ovat käytännössä johtaneet prosessien pitkittymiseen ja kustannusten kasvuun erityisesti turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja oikeuslaitoksessa. Muutosten kokonaisvaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien kannalta tulisi arvioida viipymättä ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

Vastuu perus- ja ihmisoikeuksien noudattamisesta on valtiolla. Valtion ja sen viranomaisten tulee kantaa vastuu myös poikkeustilanteen aikana tehdyistä virheistä, jotka yhdessä hakijoiden oikeusturvaa rajoittavien lainmuutosten kanssa ovat vaarantaneet kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien hakijoiden tunnistamisen.

Oikeusministeriön tilaamassa tuoreessa selvityksessä turvapaikanhakijoiden oikeusavussa on todettu monia puutteita, jotka vaarantavat hakijoiden oikeusturvaa. Maahanmuuttoviraston toimintaa koskeva selvitys on yhä kesken.

Nykyisessä tilanteessa ei tule hyväksyä enää ainoatakaan kiireesti valmisteltua lainmuutosta, jolla perusteettomasti heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja tehokkaita oikeussuojakeinoja.

Marjaana Laine ja Pia Lindfors

Laine on johtava lakimies ja Lindfors toiminnanjohtaja Pakolaisneuvonta ry:ssä.

Vieraskynä-kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomissa 1.2.2019.