Lausunnot, selvitykset ja julkaisut

2019

11.11. Joint letter on Nordic and Baltic support for European disembarkation and relocation arrangements (pdf)

1.11. Tietosuojaseloste Pakolaisneuvonnan uutiskirjeen tietojen käsittelystä (pdf)

2018

25.5. Tietosuojaseloste Pakolaisneuvonnan asiakastietojen käsittelystä

9.3. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä (PL 6 §) – vai ovatko?
Taustatietoa Pakolaisneuvonnan #sokeaoikeus-kampanjasta

2017

8.9. Pakolaisneuvonnan lausunto oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista, oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle

10.3. Turvapaikanhakijoiden oikeusturva on vaarassa
Kirjoitus on julkaistu alunperin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 10.3.2017.

31.1. Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet
Pakolaisneuvonta ry toteutti vuonna 2016 AMIF-rahoitteisen hankkeen Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet. Selvitystä varten haastateltiin noin 50 Suomessa ollutta turvapaikanhakijaa sekä 40 vastaanottokeskusten johtajaa, sosiaalityöntekijöitä – ja ohjaajia sekä terveyden- ja sairaanhoitajia.

Selvityksen pohjalta tehtiin muutamia suosituksia, jotka koskevat turvapaikanhakijoille annettavan yleisen oikeudellisen neuvonnan yhdenmukaistamista, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden tunnistamista ja tunnistamisen jälkeisiä toimenpiteitä sekä vastaanottopalveluiden lakkauttamistilanteita erityistarpeita omaavien turvapaikanhakijoiden tapauksissa.

2016

19.4. Pan lausunto PeVlle HE 32 190416f
Pakolaisneuvonnan lausunto Perustuslakivaliokunnalle turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikentävästä lakiesityksestä. Hallituksen esitys koski mm. alkuvaiheen oikeusavun rajoittamista merkittävästi, asiakohtaisen palkkion käyttöön ottamista kansainvälistä suojelua hakevien oikeusapuun, mahdollisuutta rajoittaa tuomioistuimelle lähetettävää lisäselvitystä, valitusajan lyhentämistä, hallinto-oikeuksien kokoonpanon keventämistä ja menettelyn säätämistä kiireelliseksi.

2015

Pakolaisneuvonta ry :n Lapsen etu –selvityksessä käydään läpi Pakolaisneuvonnan asiakkaiden vuoden 2014 turvapaikka- ja perheenyhdistämispäätökset, joissa on mukana lapsia.

2.1. Osa I Lapsen etu tuomioistuinten turvapaikkapäätöksissä 2014

Pakolaisneuvonta on tarkastellut lapsen edun argumentointia hallinto-oikeuksien päätöksissä.
Lapsen etu on jäänyt kokonaan arvioimatta reilusti yli puolessa päätöksistä, vaikka sekä kansalliset lait että kansainväliset sopimukset velvoittavat siihen kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.

Erityisesti lapsiperheitä koskevissa turvapaikkapäätöksissä lapsen etu jätetään useimmiten arvioimatta. Perhesidepäätöksissä lapsen etu mainitaan useammin.

”Lapsen etu tulisi arvioida yksilöidysti kyseessä olevan lapsen kohdalla. Selvityksemme päätöksissä lapsen edun arviointi oli useimmiten vain pelkkä maininta ilman varsinaista perustelua koskien kyseessä olevaa lasta”, sanoo Pakolaisneuvonta ry:n johtava lakimies Marjaana Laine.

17.3. Osa II Lapsen etu tuomioistuinten perheenyhdistämispäätöksissä

Perheenyhdistämisen osalta erityisen vaikeassa asemassa ovat alaikäiset, ilman huoltajaa Suomeen tulleet perheenkokoajat. Heidän perheenjäsentensä on lähes mahdotonta saada oleskelulupia Suomeen. Päätöksiä perustellaan maahantulosäännösten kiertämisellä ja sillä, ettei pystytä osoittamaan ”pakottavaa syytä” juuri kyseisen perheenjäsenen maasta lähtemiseen, vaikka perheenkokoajalle olisi myönnetty kansainvälistä suojelua suhteessa lähtömaahan. Ilman perheensä tukea jäävä lapsi kärsii siitä, että vanhemmat ovat joutuneet lähettämään lapsensa turvattomista oloista.

”Lain tulkinta on liian tiukkaa. Rajoituksilla puututaan ihmisen perusoikeuksiin ja ne kohdistuvat kaikkein vaikeimmassa asemassa oleviin maahanmuuttajiin, jotka eniten tarvitsisivat perheen tukea”, Marjaana Laine toteaa.

Jos perheenkokoaja on Suomessa asuva huoltaja, kielteisen päätöksen perusteena on yleensä perhesiteen vapaaehtoinen katkaiseminen tai perheenjäsenten haastatteluissa esiin tulleet ristiriitaisuudet, joiden perusteella perhesiteen olemassaolo kiistetään. Näin on tehty myös tapauksissa, joissa DNA-testi osoittaa biologisen perhesuhteen ja perheenjäsenet ovat olleet jatkuvassa yhteydessä toisiinsa.

Selvityksessä nousevat esiin myös ihmiskaupan uhreiksi joutuneet yksinhuoltajat, joille tehdään Dublin-käännytyspäätöksiä toisiin EU-maihin. Erityisesti Italiaan käännytetyillä on iso riski päätyä asianmukaisten vastaanotto-olosuhteiden sijaan kadulle ja ihmiskaupan uhriksi.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) vuonna 2014 antaman Tarakhel vs. Sveitsi –tuomion mukaan lapsiperheitä ei saa käännyttää Italiaan ellei sieltä saada yksilöityä tietoa perheen vastaanotto-olosuhteista. Tämän jälkeenkin lapsiperheet ovat joutuneet hakemaan käännytyksen täytäntöönpanokieltoa EIT:sta, kun kansalliset tuomioistuimet Suomessa eivät ole pysäyttäneet käännytyksiä.

2010

Edustajana turvapaikkamenettelyssä

Ilman huoltajaa Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalapselle määrätään yleensä Suomessa edustaja. Hän on lapsen ainoa laillinen puhevaltaa käyttävä edustaja, jonka tehtävä on valvoa lapsen edun toteutumista. Edustaja pitää yhteyttä viranomaisiin, oikeusavustajaan ja muihin turvapaikkaprosessissa mukana oleviin tahoihin. Oppaan tarkoituksena on antaa uusille edustajille perustietoa turvapaikkamenettelystä ja edustajan tehtävistä siinä. Opas on tuotettu yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tuella.

Edustajana turvapaikkamenettelyssä Opas alaikäisen turvapaikanhakijan edustajalle
Maahanmuuttoviraston turvapaikkapuhuttelu – kuvaliite alaikäiselle

Företrädare i asylförfarandet Guide till företrädare för minderåriga asylsökande
Migrationsverkets asylförhör_bildbilaga för minderåriga asylsökande

Representation in the asylum process Guide for representatives of minor asylum seekers
Asylum interview at the Finnish Immigration Service – illustrated supplement for unaccompanied minors

2009

Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä

Oppaassa kerrotaan turvapaikkamenettelyn eri vaiheista. Tarkoituksen on, että turvapaikka-asioita tulkkaava tulkki ymmärtäisi mahdollisimman hyvin tulkkaamansa asian sisältöä ja menettelyn etenemistä. Ammattitaitoinen ja tarkka tulkkaus on oleellisen tärkeä oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Opas on tuotettu yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tuella.

Tulkkaus turvapaikkamenettelyssa Opas tulkeille
Tolkning under asylförfarande Guide till tolkar
Interpretation in the asylum Process Guide for interpreters

2008

Pakolaisneuvonnan ja Maahanmuuttoviraston yhteisen turvapaikkapuhuttelun Euroopan pakolaisrahaston (ERF) tukeman kehittämishankkeen pohjalta laadittiin suositukset, joilla pyritään yhtenäistämään turvapaikanhakijoille tiedottamista ja hyviä puhuttelukäytäntöjä.

Suositukset turvapaikkapuhuttelun kehittämisestä
Rekommendationer för utvecklandet av asylintervjuer
Recommendations for improving asylum interviews

FacebookTwitterEmail