Kukaan ihminen ei ole laiton
Allekirjoita vetoomus
Hyvä pääministeri Petteri Orpo, Suomessa elää paperittomana arviolta tuhansia ihmisiä, heidän joukossaan jopa satoja lapsia. Paperittomana elävät ihmiset ovat jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa asemassa. Tästä huolimatta heidän oikeuksiaan on tällä hallituskaudella heikennetty entisestään ja mahdollisuudet saada Suomesta oleskelulupa on viety heiltä lähes kokonaan pois.
Vaadimme, että Suomi turvaa paperittomana elävien ihmisten perus- ja ihmisoikeudet ja mahdollistaa myös heille oleskeluluvan saamisen.
Allekirjoitettu 1778 kertaa
Suomessa elää paperittomana (eli ilman lakiin perustuvaa oleskeluoikeutta) koko ajan kasvava joukko ihmisiä. Paperittomuus pakottaa nämä ihmiset elämään yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolella ja asettaa heidät äärimmäisen haavoittuvaan asemaan. He eivät esimerkiksi saa tehdä töitä tai opiskella, mikä altistaa heidät hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Sairastuessaan he eivät välttämättä voi tai uskalla hakeutua terveydenhuollon piiriin.
Paperittomana elää arvioiden mukaan myös satoja lapsia, joista osa on ollut täällä vuosia, jopa koko elämänsä. Moni heistä jää ilman varhaiskasvatusta, neuvolaa ja muita peruspalveluja, jotka ovat muille lapsille itsestäänselvyyksiä.
Paperittomana elävien ihmisten asemaa heikennetty rajusti Suomessa ja EU:ssa
Paperittomuuden lisääntyminen Suomessa johtuu useista lain ja käytännön tasolla vuoden 2015 jälkeen tehdyistä tiukennuksista, joilla on muun muassa vaikeutettu oleskeluluvan saamista ja heikennetty turvapaikanhakijoiden oikeuksia.
Nykyinen hallitus on tehnyt lukuisia lakimuutoksia, joilla on entisestään heikennetty paperittomana elävien ihmisten asemaa Suomessa. Ulkomaalaislakiin tällä hallituskaudella tehtyjen muutosten jälkeen heille on tehty lähes mahdottomaksi saada oleskelulupaa Suomesta. Jos paperittomana elävä ihminen on saapunut Suomeen alun perin turvapaikanhakijana, hän ei enää myöhemmin voi hakea oleskelulupaa esimerkiksi työn tai opiskelun perusteella – vaikka hän olisi ollut täällä vuosia, oppinut kielen ja tehnyt töitä turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajan. Myös paperittomana elävien ihmisten pääsyä välttämättömään terveydenhuoltoon on rajoitettu.
Kesällä 2026 tulee lisäksi voimaan useita uusia EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimukseen (ns. pakti) perustuvia lakimuutoksia, joilla nopeutetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä ja heikennetään turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Kaikki tämä tulee johtamaan siihen, että Suomessa elää tulevaisuudessa yhä enemmän ihmisiä paperittomana.
Monissa EU-maissa tehdään jo nyt politiikkaa, joka ajaa paperittomana elävät ihmiset koko ajan epätoivoisempaan asemaan. Esimerkiksi Ranskassa on tehty laajoja ratsioita, joissa poliisit ovat pidättäneet paperittomana eläviä ihmisiä. Puolassa humanitaarista apua tarjonneita ihmisiä on syytetty laittoman maahantulon järjestämisestä. Ruotsissa suunnitellaan lakia, joka velvoittaisi julkisen sektorin työntekijöitä raportoimaan kohtaamansa paperittomana elävät ihmiset poliisille. Äärimmäinen esimerkki paperittomien aseman heikentämisestä on Yhdysvallat, jossa tehdään tällä hetkellä massakarkotuksia ja kiinniottoja.
Kukaan ihminen ei ole laiton
Paperittomana elävistä ihmisistä puhutaan usein ikään kuin he olisivat rikollisia. Koko ajan yleistyvä puhe laittomasti Suomessa olevista ihmisistä vahvistaa tätä mielikuvaa.
Kukaan ihminen ei kuitenkaan ole laiton. Kyse on aivan tavallisista ihmisistä. Äideistä, isistä, lapsista, vanhuksista. Ihmisistä, jotka ovat hyvin heikossa asemassa, ilman suojaa ja turvaa. Osa on paennut sotaa, kidutusta tai vainoa ja saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, vaikka paluu kotimaahan merkitsisi todellista vaaraa. He eivät voi palata, koska pelkäävät henkensä ja turvallisuutensa puolesta.
Myös paperittomana eläville ihmisille tulee antaa mahdollisuus oleskelulupaan
Orpon hallitus näkee ratkaisuna paperittomuuteen sen, että ihmisille ei anneta mitään mahdollisuutta saada oleskelulupaa ja heidät poistetaan maasta. On kuitenkin selvää, ettei oleskeluluvan epääminen suoraviivaisesti tarkoita sitä, että ihminen poistuisi tai pystyttäisiin poistamaan maasta. On myös maita, joihin palautukset eivät onnistu viranomaistoimin. Moni tällä hetkellä paperittomana Suomessa elävä ihminen on saapunut maahan jo kymmenen vuotta sitten. Palautuksia painottava politiikka ei yksinkertaisesti ole realistista.
Oikeuksien rajoittamisen sijaan Suomen tulee turvata paperittomana elävien ihmisten perus- ja ihmisoikeudet sekä antaa heille mahdollisuus oleskeluluvan saamiseen, jotta Suomeen ei synny varjoyhteiskuntaa. Kun osa ihmisistä elää yhteiskunnan rakenteiden ulkopuolella, ilman oikeutta terveydenhuollon kaltaisiin peruspalveluihin ja työntekoon, lisääntyy eriarvoisuus, turvattomuus ja ihmisten hyväksikäyttö väistämättä.
On olemassa myös positiivisia esimerkkejä siitä, miten paperittomana elävien ihmisten tilanteeseen voidaan löytää ratkaisuja. Tutkimusten mukaan heidän oleskelunsa virallistaminen hyödyttää tyypillisesti kansantaloutta ja tekee yhteiskunnista turvallisempia. Esimerkiksi Espanja julkisti tammikuussa 2026 laajan ohjelman, joka mahdollistaa vähintään viiden kuukauden ajan paperittomana maassa eläneille ihmisille vuoden pituisen oleskeluvan hakemisen.
Ihmisarvo ei voi olla kiinni oleskelustatuksesta. Vetoa kanssamme pääministeri Orpoon ja allekirjoita vetoomus paperittomien oikeuksien puolesta nyt!
LISÄTIETOJA
Miksi käytämme termiä ”paperittomana elävät ihmiset”?
Kieli ei ainoastaan heijasta, vaan myös luo todellisuutta. Käytetyt sanat siis muovaavat käsitystämme maailmasta ja siksi käytetyillä termeillä on merkitystä.
Pakolaisneuvonta käyttää termejä “paperittomana elävät ihmiset” tai “paperittomat ihmiset” viitatessaan ilman lakiin perustuvaa oleskeluoikeutta Suomessa oleviin ihmisiin. Suomessa on myös ihmisiä, jotka ovat palveluiden osalta vastaavassa asemassa kuin paperittomat, vaikka heillä on oikeus oleskella maassa. Ihminen on voinut päätyä elämään paperittomana esimerkiksi saatuaan kielteisen turvapaikkapäätöksen, saatuaan kielteisen oleskelulupapäätöksen tai viisumin tai oleskeluluvan umpeuduttua. Haluamme käyttämillämme termeillä korostaa, että kyse on ennen kaikkea ihmisistä, joille kuuluvat samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kaikille muillekin. Oleskelustatus on tälle toissijaista.
Olemme havainneet, että puhe laittomasti maassa oleskelevista ihmisistä on lisääntynyt. Tällä hallituskaudella ulkomaalaislain 3 §:n 27 kohtaan on myös lisätty laittoman oleskelun määritelmä. Esimerkiksi marraskuussa 2025 eduskunnan käsitellessä lakiesitystä paperittomina elävien ihmisten terveydenhuollon rajoittamisesta käyttivät useat kansanedustajat johdonmukaisesti puheenvuoroissaan termiä “laittomasti maassa oleskeleva” ihminen.
Termi on ongelmallinen ja omiaan lisäämään epäluuloja ja ennakkoasenteita paperittomana eläviä ihmisiä kohtaan. Laittomasti maassa oleskelevista ihmisistä puhuminen luo mielikuvaa siitä, että kyse olisi rikollisista. Paperittomana elää kuitenkin hyvin moninainen joukko ihmisiä hyvin moninaisista syistä. Heidän joukossaan on myös arviolta satoja lapsia.
Vaikka ei puhuttaisi laittomasti maassa oleskelevista ihmisistä, on merkkejä siitä, että termejä “paperiton” ja “paperittomuus” pyritään nyt korvaamaan muilla termeillä. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston tammikuussa 2026 hyväksymässä uudessa sosiaali-, terveys- ja pelastusalan strategiassa on luovuttu paperittomat-termin käyttämisestä ja korvattu tämä termi “oikeudettomassa asemassa olevilla”. Termi on ongelmallinen, koska se antaa ymmärtää, että jokin ihmisryhmä voisi olla vailla oikeuksia; perus- ja ihmisoikeudet ovat kuitenkin yleismaailmallisia ja kuuluvat jokaiselle ihmiselle.
Pakolaisneuvonta käyttää jatkossakin termejä paperittomuus, paperittomat ihmiset ja paperittomana elävät ihmiset puhuessaan tästä erittäin haavoittuvassa asemassa olevasta ihmisryhmästä. Vastustamme kaikkia pyrkimyksiä heidän oikeuksiensa heikentämiseen entisestään.
Keskeisimmät paperittomana elävien ihmisten asemaa koskevat lakimuutokset tällä hallituskaudella
- Ulkomaalaislain 35 § Kansallinen voimassa oleva matkustusasiakirjavaatimus – jatkossa muukalaispassi tai muun maan myöntämä pakolaisen matkustusasiakirja ei ole riittävä. Ilman kansallista voimassa olevaa matkustusasiakirjaa henkilölle ei myönnetä oleskelulupaa.
- Ulkomaalaislain 36, 36a-f Oleskeluluvan epäämisperusteet. Kattava listaus epäämisperusteista, eli tilanteista, jolloin henkilölle ei myönnetä oleskelulupaa. Sanamuodoltaan absoluuttinen. Oleskelulupaa ei myönnetä, jos henkilö esimerkiksi on oleskellut Suomessa ilman oleskeluoikeutta (paperittomana) tai jos hän on saapunut Suomeen eri tarkoituksessa kuin hakemuksen mukainen oleskelulupaperuste. Hakijan aiempi hakemus- ja oleskeluhistoria vaikuttaa ratkaisevalla tavalla mahdollisuuksiin saada oleskelulupa Suomesta käsin haettuna.
- Ulkomaalaislaki 3 §:n 27 kohta – ulkomaalaislakiin on lisätty laittoman oleskelun määritelmä.
- Ulkomaalaislain 40 § koskien oleskeluoikeutta – muutoksia siihen, missä tilanteissa henkilö saa oleskella Suomessa laillisesti hakemusprosessin ajan
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 56 a ja 56 b § – välttämättömät kiireettömät terveydenhuollonpalvelut jatkossa sidottuna lailliseen oleskeluoikeuteen. Tietyillä paperittomilla ihmisillä on jatkossa oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhuoltoon, mikä on omiaan vaarantamaan ihmisen perus- ja ihmisoikeutta terveyteen.
- Paktin täytäntöönpano kesällä 2026 tarkoittaa muun muassa sitä, että iso osa turvapaikanhakijoita rajataan vastaanottopalveluiden ulkopuolelle.
Aiemmin tehtyjä paperittomuutta suoraan aiheuttaneita ja lisänneitä lakimuutoksia
Heinäkuussa 2015 voimaan tuli lakimuutospaketti, jossa muutettiin ulkomaalaislain 51 § mukainen maasta poistamisen estymisen vuoksi myönnetty oleskelulupa ainoastaan maasta poistumisen estymisen vuoksi myönnettäväksi. Toisin sanoen aiemmin, mikäli kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa ei viranomaisvoimin esimerkiksi lähtömaan käytännöistä johtuen voitu palauttaa, tämä sai vuodeksi tilapäisen oleskeluluvan. Heinäkuun 2025 jälkeen 51 § mukaisen tilapäisen luvan on voinut saada vain, jos hakija pystyy osoittamaan, ettei pysty itse omaehtoisestikaan palaamaan.
Samassa yhteydessä säädettiin myös vastaanottopalveluiden lakkauttamisesta nk. vapaaehtoisen paluun ajan jälkeen, mikä tarkoitti uuden, paperittoman asemassa olevan, maassa laillisesti vielä KHO:n päätöstä odottavan ihmisryhmän muodostumista.
Keväällä 2016 poistettiin ulkomaalaislaista siellä siihen asti ollut humanitaarisen suojelun suojelukategoria. Paitsi, että se tarkoitti, että ihmisiä, jotka ennen muutoksen voimaantuloa olisivat saaneet suojelua, mutta muutoksen jälkeen sen sijaan kielteisen päätöksen, muutos kosketti myös suoraan jo aiemmin humanitaarisen suojelun perusteella myönnetyllä oleskeluluvalla oleskelleita, joilta poistui oleskelun peruste. Humanitaarista suojelua oli aiemmin myönnetty eniten somalialaisille, joille ei muutoksen seurauksena enää myönnetty jatkolupia ja monet jäivät vuosia Suomessa asuttuaan paperittomiksi. Koska Somalian passia ei Suomessa ole hyväksytty aiemminkaan (vrt. vuoden 2024 muutos UL 35 §), heillä ei ollut mahdollisuutta saada oleskelulupaa myöskään työn tai opiskelun perusteella.
Kun vuoden 2015 jälkeen tehtyjen turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa heikentävien lakimuutosten ja turvapaikkamenettelyn nopeutta laadun kustannuksella painottaneen tehostamisen seurauksena kielteisten päätösten ja uusintahakemusten määrä kasvoi huomattavasti, kiristettiin vuonna 2018 vielä uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen kynnystä. Muutoksen jälkeen, saadakseen alkuperäiset, ensimmäisessä menettelyssä puutteellisesti selvitetyt turvapaikkaperusteensa tutkittavaksi, tarvitsee hakija käytännössä apua ennen hakemuksen jättämistä menettelyn puutteiden ja perusteiden selvittämisen tarpeen osoittamiseksi. Ilman avun saamista moni on jäänyt uusintahakemusten ja paperittomuuden kierteeseen.
Vetoomuksen tekstiä on täsmennetty 1.4.2026 ja 2.4.2026 paperittomuuden määritelmän ja ulkomaalaislain 3 §:n 27 kohdan mukaisen määritelmän osalta.
Toimitamme vetoomuksen vastaanottajalle vain etu- ja sukunimesi. Emme luovuta vastaanottajalle yhteystietojasi, kuten sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa. Nimiä ei lähetetä sähköisesti, vaan erikseen tulostettuna.
Lähteet:
Viralliset asiakirjat
Valtioneuvosto: Selvitys mahdollisista kansallisista ratkaisuista maassa ilman oleskeluoikeutta olevien tilanteeseen (10.2.2022)
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/8b52a217-4e0b-423c-a14f-e19cb9ef9d35/content
Eduskunta 2025: Täysistunnon pöytäkirja PTK 112/2025 vp (2025) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_112+2025+10.aspx
Helsingin kaupunki: Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta helsinkiläisille Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia 2026–2029 (2025) https://ahjojulkaisu.hel.fi/360737A9-8ADA-C726-9659-9BD696D00000.pdf
Uutiset
Le Monde 20.6.2025: French police launch nationwide crackdown on undocumented migrants
Helsingin Sanomat 27.01.2026: Espanja lupaa oleskeluluvan puolelle miljoonalle maahanmuuttajalle
Järjestöjen julkaisut
PICUM: Criminalisation of migration and solidarity in the EU 2024 report (julkaistu huhtikuussa 2025)
PICUM: Sweden unveils blueprint for obliging public sector workers to denounce undocumented migrants (julkaistu marraskuussa 2024)
American Immigration Council: Immigration detention in the United States (julkaistu tammikuussa 2026)
PICUM: The impact of regularisation measures on people, institutions and wider society (s. 40) (julkaistu joulukuussa 2025)
Pelastakaa lapset: Lapsi on lapsi, eikä paperiton – Selvitys paperittomien lasten ja perheiden palveluista ja niihin pääsystä
Kampanjasivun kuva: Canvan kuvapankki