Migri ja ulkoministeriö eivät anna oikeaa kuvaa YK:n kidutuksen vastaisen komitean täytäntöönpanokielloista, ratkaisuista ja niiden merkityksestä

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tai jopa täysin paikkansa pitämätöntä tietoa yleisesti turvapaikka-asioista ja erityisesti YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista.

Alla Pakolaisneuvonnan vastine Ilta-Sanomien artikkelissa (https://www.is.fi/kotimaa/) esitettyihin, viranomaislähteisiin pohjautuviin väitteisiin. Artikkelissa viranomaiset antavat harhaanjohtavasti ymmärtää, etteivät Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon julkisuudessa mainitsemat 12 komiteaan vietyä valitusta olisi olleet aiheellisia, mikä ei pidä paikkaansa.

Pakolaisneuvonta on vuodesta 2009 vienyt 12 tapausta YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (CAT). CAT valvoo kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista, ja Suomi on paitsi ratifioinut sopimuksen, myös hyväksynyt komitean toimivallan yksittäisten henkilöiden valitusten osalta.

Yhtä lukuun ottamatta Pakolaisneuvonnan CAT:iin viemissä tapauksissa komitea on ottanut tapaukset käsittelyyn ja pyytänyt Suomea pidättäytymään käännytyksestä ennen kuin CAT on tutkinut valituksen. Se, että Pakolaisneuvonnan viemissä tapauksissa on annettu nk. täytäntöönpanokielto, osoittaa, että valitukset ovat olleet perusteltuja – täytäntöönpanokieltoa ei CAT:sta myönnetä automaattisesti. Yhdessä tapauksista täytäntöönpanokielto tuli korkeimmasta hallinto-oikeudesta sen jälkeen, kun valitus CAT:iin oli jo ehditty tehdä.

Tuoreinta, heinäkuussa vietyä tapausta lukuun ottamatta, kaikille valituksia koskeville turvapaikanhakijoille on myönnetty joko turvapaikka tai oleskelulupa kidutuksen uhrina yksilöllisistä inhimillisistä syistä.

Kuten ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikkö Krista Oinonen sanoo, neljässä tapauksessa komitea on päätynyt langettavaan päätökseen. Näissä tapauksissa CAT on nimenomaisesti todennut, Maahanmuuttoviraston Hanna Helinkoa siteeraten, että nämä henkilöt olisivat olleet Suomen viranomaisten päätösten vuoksi todellisessa vaarassa joutua kidutuksen kohteeksi kotimaassaan.

Muissa tapauksissa Maahanmuuttovirasto on korjannut päätökset, jotka olisivat asettaneet hakijat vaaraan kotimaassaan, mistä syystä asiat ovat rauenneet kidutuksen vastaisessa komiteassa.

Pakolaisneuvonnan tekemissä valituksissa on ollut kyse traumatisoituneista kidutuksen uhreista ja selkeistä palautuskieltotapauksista, joita ei tunnistettu koko turvapaikkamenettelyn ja valitusprosessin aikana. Väärä päätös tarkoittaa, että Suomi syyllistyy perustavanlaatuisen ihmisoikeuden loukkaukseen. Komitean asettamien täytäntöönpanokieltojen ansiosta Suomi ei rikkonut ehdotonta palautuskieltoa näissä tapauksissa. Viranomaisten ei pitäisi vähätellä näitä, vaan ottaa opiksi.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Pia Lindfors, p. 050 366 5942
Johtava lakimies Marjaana Laine, p. 045 651 2663

FacebookTwitterEmail

Pakolaisneuvonta tyrmää oikeusministeriön arviomuistion laittoman oleskelun rangaistusasteikoista ja tutkintakeinoista

Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa arviomuistiossa esitetään laittoman maassa oleskelun rangaistuksen koventamista nykyisestä sakkorangaistuksesta enimmillään kuuteen kuukauteen vankeutta. Tutkintakeinona sallittaisiin salaisen pakkokeinon eli teleosoitteen tai telepäätelaitteen sijaintitietojen hankkiminen laittomasta maassa oleskelusta epäillyn tavoittamiseksi.

Ehdotus perustuu hallituksen 2017 julkaisemaan laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaiseen toimintaohjelmaan. Toteutuessaan esitys ei kuitenkaan vähentäisi paperittomuutta.

”En ole ikinä tavannut kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa tai muusta syystä paperitonta, joka tällaisen lainmuutoksen vuoksi valitsisi esimerkiksi vapaaehtoisen paluun tai muuten poistuisi maasta”, toteaa useita vuosia turvapaikanhakijoiden ja paperittomien neuvontatyössä työskennellyt Paperittomat-hankkeen lakimies Heli Aali.

Pakolaisneuvonta ry on vuodesta 2012 antanut oikeudellista neuvontaa nimenomaan paperittomille. Toiminnassa tavoitetaan vuosittain satoja eri syistä paperittomiksi päätyneitä henkilöitä.

Ulkomaalaislakia koskevan ehdotuksen mukaan ”ulkomaalainen, joka tahallaan oleskelee maassa ilman vaadittavaa matkustusasiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa taikka laiminlyö velvollisuutensa rekisteröidä oleskelunsa taikka hakea oleskelulupakortti, oleskelukortti tai pysyvä oleskelukortti, on tuomittava laittomasta maassa oleskelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi”.

Rangaistava teko olisi ”oleskelu”, joka ei vaaranna kenenkään henkeä, terveyttä tai omaisuutta. Pakolaisneuvonnan mielestä on selvää, ettei vankeusrangaistukseen tuomitseminen oleskelusta ole oikeassa suhteessa teon vakavuuteen. Sama suhteettomuus on ongelmana ehdotetuissa tutkintakeinoissa, erityisesti mitä tulee salaisen pakkokeinon käytön sallimiseen. Poliisin oikeudet suorittaa esimerkiksi kotietsintöjä ja henkilöntarkastuksia laajentuisivat. Myös viime viikolla julkisuudessa kohua herättänyt jokamiehen kiinniotto-oikeus tulisi mahdolliseksi vankeusuhan myötä.

Esityksen kustannusvaikutukset on Pakolaisneuvonnan näkemyksen mukaan pahasti aliarvioitu. Lainvalmistelussa ei esimerkiksi ole ymmärretty, ettei kirjallinen menettely ole käytännössä mahdollista asioitaessa ilman pysyvää osoitetta olevien ja suomen kieltä osaamattomien paperittomien henkilöiden kanssa. Tämä kuormittaisi erityisesti käräjäoikeuksia. Pakolaisneuvonta katsoo, että esitys on myös ristiriidassa EU:n vapaan liikkuvuuden ja palautusdirektiivin kanssa.

Arviomuistio laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista

Pakolaisneuvonnan lausunto esityksestä oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle

Lisätietoja:
Lakimies Heli Aali,
p. 045 237 7104
heli.aali(at)pakolaisneuvonta.fi

FacebookTwitterEmail