Migri ja ulkoministeriö eivät anna oikeaa kuvaa YK:n kidutuksen vastaisen komitean täytäntöönpanokielloista, ratkaisuista ja niiden merkityksestä

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tai jopa täysin paikkansa pitämätöntä tietoa yleisesti turvapaikka-asioista ja erityisesti YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista.

Mediassa on viime viikkoina kerrottu harhaanjohtavaa tai jopa täysin paikkansa pitämätöntä tietoa yleisesti turvapaikka-asioista ja erityisesti YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan tehdyistä valituksista.

Alla Pakolaisneuvonnan vastine Ilta-Sanomien artikkelissa (https://www.is.fi/kotimaa/) esitettyihin, viranomaislähteisiin pohjautuviin väitteisiin. Artikkelissa viranomaiset antavat harhaanjohtavasti ymmärtää, etteivät Vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon julkisuudessa mainitsemat 12 komiteaan vietyä valitusta olisi olleet aiheellisia, mikä ei pidä paikkaansa.

Pakolaisneuvonta on vuodesta 2009 vienyt 12 tapausta YK:n kidutuksen vastaiseen komiteaan (CAT). CAT valvoo kidutuksen vastaisen sopimuksen noudattamista, ja Suomi on paitsi ratifioinut sopimuksen, myös hyväksynyt komitean toimivallan yksittäisten henkilöiden valitusten osalta.

Yhtä lukuun ottamatta Pakolaisneuvonnan CAT:iin viemissä tapauksissa komitea on ottanut tapaukset käsittelyyn ja pyytänyt Suomea pidättäytymään käännytyksestä ennen kuin CAT on tutkinut valituksen. Se, että Pakolaisneuvonnan viemissä tapauksissa on annettu nk. täytäntöönpanokielto, osoittaa, että valitukset ovat olleet perusteltuja – täytäntöönpanokieltoa ei CAT:sta myönnetä automaattisesti. Yhdessä tapauksista täytäntöönpanokielto tuli korkeimmasta hallinto-oikeudesta sen jälkeen, kun valitus CAT:iin oli jo ehditty tehdä.

Tuoreinta, heinäkuussa vietyä tapausta lukuun ottamatta, kaikille valituksia koskeville turvapaikanhakijoille on myönnetty joko turvapaikka tai oleskelulupa kidutuksen uhrina yksilöllisistä inhimillisistä syistä.

Kuten ulkoministeriön ihmisoikeussopimusyksikön päällikkö Krista Oinonen sanoo, neljässä tapauksessa komitea on päätynyt langettavaan päätökseen. Näissä tapauksissa CAT on nimenomaisesti todennut, Maahanmuuttoviraston Hanna Helinkoa siteeraten, että nämä henkilöt olisivat olleet Suomen viranomaisten päätösten vuoksi todellisessa vaarassa joutua kidutuksen kohteeksi kotimaassaan.

Muissa tapauksissa Maahanmuuttovirasto on korjannut päätökset, jotka olisivat asettaneet hakijat vaaraan kotimaassaan, mistä syystä asiat ovat rauenneet kidutuksen vastaisessa komiteassa.

Pakolaisneuvonnan tekemissä valituksissa on ollut kyse traumatisoituneista kidutuksen uhreista ja selkeistä palautuskieltotapauksista, joita ei tunnistettu koko turvapaikkamenettelyn ja valitusprosessin aikana. Väärä päätös tarkoittaa, että Suomi syyllistyy perustavanlaatuisen ihmisoikeuden loukkaukseen. Komitean asettamien täytäntöönpanokieltojen ansiosta Suomi ei rikkonut ehdotonta palautuskieltoa näissä tapauksissa. Viranomaisten ei pitäisi vähätellä näitä, vaan ottaa opiksi.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Pia Lindfors, p. 050 366 5942
Johtava lakimies Marjaana Laine, p. 045 651 2663