Pakolaisneuvonta ja Amnesty International: Kreikan kriisi on seurausta epäinhimillisestä pakolaissopimuksesta Turkin kanssa

EU:lla on peiliin katsomisen paikka – Kreikan kriisi on seurausta epäinhimillisestä pakolaissopimuksesta Turkin kanssa

EU ja Turkki solmivat pakolaissopimuksen tasan neljä vuotta sitten. Epäinhimillinen sopimus on johtanut kriisiin Kreikan saarilla sekä Turkin ja Kreikan rajalla. Kriisi ei ole yllätys – sen sijaan, että pakolaisia olisi autettu, heidän liikkumistaan on pyritty rajoittamaan ihmisoikeuksista riippumatta. EU:n täytyy sopia vastuunjaosta, jotta jokaisen turvaa hakevan ihmisoikeudet toteutuvat, vaativat Pakolaisneuvonta ry sekä Amnesty International.

Euroopan unioni ja Turkki tekivät sopimuksen pakolaisten pitämisestä Turkissa 18. maaliskuuta 2016. Turkki sitoutui estämään turvaa hakevien pääsyn Eurooppaan ja vastineeksi EU lupasi maksaa Turkille miljardeja euroja.

Turkki noudatti sopimusta neljän vuoden ajan, kunnes maa ilmoitti kapasiteettinsa pakolaisten vastaanottamiseen olevan täynnä. Nyt Turkissa elää 3,7 miljoonaa pakolaista, joista valtaosa on syyrialaisia.

Kun Turkki päätti antaa alueellaan oleskelevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten liikkua kohti Eurooppaa, Kreikka ilmoitti, ettei se ota uusia turvapaikkahakemuksia vastaan. Samalla viranomaiset estivät ihmisiä ylittämästä rajaa käyttämällä muun muassa kyynelkaasua pakolaisia vastaan.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat ilmaisseet tukensa Kreikalle. Kreikan valtio ja EU ovat olleet kiinnostuneempia rajavalvonnasta kuin ihmishenkien suojelemisesta.

EU:n ja Turkin välinen sopimus loukkaa ihmisoikeuksia

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina.

Sopimus perustuu käsitykseen siitä, että Turkki olisi turvapaikanhakijoille turvallinen kolmas maa. Tämä ei ole totta. Turkki esimerkiksi myöntää ainoastaan eurooppalaisille turvapaikanhakijoille pakolaisaseman, mikä jättää miljoonat syyrialaiset ilman viranomaisten tarjoamaa suojaa ja peruspalveluita.

Sopimus on myös kansainvälisen oikeuden vastainen. Jokaisella ihmisellä on kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuva oikeus hakea turvapaikkaa, eikä ketään saa palauttaa maahan, jossa häntä voi odottaa hengenvaara, kidutus tai muu vakava ihmisoikeusloukkaus tai josta hänet voitaisiin tällaiseen maahan palauttaa.

”Amnestyn tutkimuksen mukaan Turkki on palauttanut pakolaisia hengenvaarallisiin oloihin Syyriaan. Tästä huolimatta kreikkalaisviranomaiset ovat palauttaneet ihmisiä Turkkiin ilman heidän tilanteensa käsittelyä ja mahdollisen vainon vaaran selvittämistä”, kertoo Amnestyn oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen.

Mitä EU:n tulisi tehdä seuraavaksi?

EU:ssa tulee sopia yhteisesti vastuunjaosta ja uudelleensijoittamisesta ihmisten oikeuksien turvaamiseksi. EU ei voi tukea Kreikan ihmisoikeussopimusten vastaista päätöstä olla vastaamatta turvapaikanhakijoiden hätään rajoillaan.

EU:lla ja sen jäsenmailla on velvollisuus noudattaa ihmisoikeussopimuksia – ne eivät saa jäädä merkityksettömiksi.

”Minkä arvoinen Euroopan ihmisoikeussopimus on, jos EU hyväksyy, etteivät sen jäsenmaat noudata sitä?” Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja Pia Lindfors kysyy.

”Nyt jo nähdään, miten Kreikan esimerkki on rohkaissut Suomessakin oppositiopuolueita ehdottamaan, että kyllähän mekin voisimme laittaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen katkolle poikkeustilanteessa. Tämä kehityssuunta on kestämätön”.

Turkin syyttelyn sijaan EU:n tulee nyt tarkastella omaa toimintaansa. Unioni ei voi ulkoistaa vastuutaan turvapaikanhakijoista kolmansille maille ja vaatia Turkkia noudattamaan sopimusta, jonka perusteet eivät ole oikeudellisesti ja moraalisesti kestäviä. EU:n on pidettävä kiinni perusarvoistaan ja varmistettava, että ne näkyvät kaikissa muuttoliikettä koskevissa sopimuksissa.

Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus, eikä turvaa ja suojelua hakevia ihmisiä voida käännyttää ilman turvapaikkaprosessin läpikäymistä. Kreikan päätös lykätä hakemusten käsittelyä on yksiselitteisesti kansainvälisen oikeuden vastainen.

Suomi on päättänyt ottaa vastaan 175 yksintullutta alaikäistä, mikä on tärkeä päätös. Vielä merkittävämpää olisi löytää kestäviä ja inhimillisiä ratkaisuja EU:n tasolla. EU:lla on ollut runsaasti aikaa rakentaa yhteistä turvapaikkapolitiikkaa.

EU:n on osoitettava solidaarisuutta ja jaettava vastuu turvapaikanhakijoiden sijoittamisista siten, ettei Kreikka jää yksin vastuuseen hakijoiden vastaanottamisesta. Turvapaikkajärjestelmän täytyy varmistaa, että turvapaikanhakijoiden ihmisoikeudet toteutuvat niin Kreikassa kuin muualla EU:ssa.

 

Lisätietoja:

Iina Lindeman, Amnesty International Suomen osasto
+358408331532 iina.lindeman@amnesty.fi

Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta ry
050 366 5942 – pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi   

FacebookTwitter

Tärkeää tietoa Pakolaisneuvonnan palveluista koronavirustilanteen aikana

Toivomme, että vallitsevan koronavirustilanteen vuoksi asiakkaat eivät toistaiseksi tulisi ilman ajanvarausta Pakolaisneuvonnan toimistolle.

Pyrimme järjestämään kaikki tapaamiset ja neuvonnan puhelimitse estääksemme parhaamme mukaan viruksen leviämistä ja varmistaaksemme asiantuntijoidemme työkyvyn.

Jos kaipaat neuvontaa asiassasi, ota ensisijaisesti yhteys Pakolaisneuvontaan puhelimitse (puh. 09 2313 9300) tai sähköpostilla (pan@pakolaisneuvonta.fi). Asiakirjoja voit toimittaa turvapostilla (ohjeet nettisivuilla).

Tiedotamme muutoksista Facebookissa, Twitterissä ja nettisivuillamme.

Kaikki yhteystiedot löytyvät Pakolaisneuvonnan nettisivuilta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi: https://www.pakolaisneuvonta.fi/yhteystiedot/

FacebookTwitter

Pakolaisneuvonta ja ECRE tuomitsevat valtioiden pyrkimykset estää ihmisten oikeuden hakea turvapaikkaa EU:n ulkorajalla

Tilanne EU:n ulkorajalla Kreikassa on muuttunut erittäin huolestuttavaksi. Päättäjien tulisi reagoida tilanteeseen rauhallisesti ja harkitusti. Prioriteetin tulee olla turvaa hakevien ihmisten vastaanottamisessa ja vastuun jakaminen eurooppalaisten valtioiden kesken.

Pakolaisneuvonta ja ECRE (European Council on Refugees and Exiles) tuomitsevat turvaa ja suojelua hakevien ihmisten kohtaaman väkivallan Euroopan rajoilla sekä valtioiden pyrkimykset estää ihmisten oikeuden hakea turvapaikkaa.

Turvaa hakevia ihmisiä ei tule kohdella turvallisuusuhkana, joihin kohdistaa kovaotteisia sotilastaktiikoita ja retoriikkaa. Pidämme hälyttävänä poliittisten päättäjien sopimatonta ja epäasiallista kielenkäyttöä: kyse ei ole sodasta tai hyökkäyksestä Eurooppaan.

EU:n ja kansallisten poliittisten päättäjien väkivaltaa lietsova retoriikka lisää turvaa hakevien ihmisten sekä heitä auttavien organisaatioiden ja henkilöiden kohtaaman väkivallan riskiä. He tarvitsevat tukeamme ja apuamme, eivät mustamaalausta

Euroopan maiden on pidättäydyttävä toimista, jotka ovat ristiriidassa kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön kanssa. Kaikkien EU:n toimijoiden tulisi tuomita väkivalta turvaa hakevia ihmisiä kohtaan sekä kaikki kansainvälisen ja EU:n lainsäädännön loukkaukset rajavalvonnassa.

Kaikilla ihmisillä on oltava pääsy turvapaikkamenettelyyn, sillä se on EU:n lainsäädännön mukainen perusoikeus. EU:n omassa tai kansainvälisessä turvapaikkalainsäädännössä ei ole perustetta turvapaikkahakemusten käsittelyn keskeyttämiselle.

Euroopan maiden tulee tarjota yhteistä ja keskitettyä hätäapua alueelle. Turvaa hakevat ihmiset tarvitsevat humanitääristä apua, riittävät vastaanotto-olosuhteet sekä pääsyn turvapaikkamenettelyyn.

Ihmisten siirtäminen pois suhteettoman paineen kohteeksi joutuneista EU-maista on välttämätön toimenpide, jonka tulisi tapahtua EU:n olemassa olevan lainsäädännön mukaisesti sekä vain silloin kuin vastaanottavat maat noudattavat EU:n ja kansainvälistä lainsäädäntöä.

Dublin-palautusten välitön keskeyttäminen Kreikkaan osoittaisi solidaarisuutta ja vapauttaisi resursseja nykyisen tilanteen helpottamiseksi.

Yli 12 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa Syyriassa sorron ja väkivallan takia; heidän henkensä ja elämänsä tulisi olla kaikkien ratkaisujen keskiössä. Vain pieni osuus heistä saapuu Eurooppaan ja EU:n tulisikin vastata heidän hätäänsä harkitusti ja inhimillisesti.

Lue ECRE:n koko kannanotto: https://www.ecre.org/ecre-statement-on-the-situation-at-the-greek-turkish-border/

FacebookTwitter

Suomi ei turvaa edes kansainvälistä suojelua saaneen lapsen oikeutta perhe-elämään

Tänään julkaistu Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitys kertoo jälleen yhdestä ongelmasta Suomen viranomaistoiminnassa ja oikeuskäytännössä. Selvityksen mukaan Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain säännöksiä rajoittaen merkittävästi perustavanlaatuista ihmisoikeutta – lapsen oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa.  

Pakolaisneuvonta kommentoi yhdessä muiden suomalaisten järjestöjen kanssa tänään julkaistua selvitystä Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen.

Selvitys osoittaa, että edes kansainvälistä suojelua saavien lasten perustavanlaatuinen oikeus perheeseen ei toteudu. Maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntö, oikeuskäytännön puute ja epämääräinen lainsäädäntö johtavat lapsen oikeuksien loukkaamisiin.

Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindforsin mukaan selvityksen esiin nostamat asiat ovat olleet perheenyhdistämisjuttuja hoitavilla lakimiehillä erittäin hyvin tiedossa ja jo vuosikausia myös esillä päätöksistä tehdyissä valituksissa.

Vaikka vuosien varrella pieni osa päätöksistä on saatu valituksilla muutettua, on päätöksenteon pitkittyminen erityisesti lapsen edun kannalta kestämätöntä. Vuosia kestävät prosessit ovat lapsen ja perheen elämässä vuosia, joita ei voi saada takaisin.

Pakolaisneuvonta ja muut järjestöt vaativatkin, että sisäministeriön ja hallituksen tulee välittömästi ryhtyä toimiin selvityksessä esitettyjen muutosten toteuttamiseksi. 

Lue Yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedote ja selvitys YVV:n sivuilta tämän linkin takaa.

Lue järjestöjen yhteinen tiedote alta:

Suomi ei turvaa edes kansainvälistä suojelua saaneen lapsen oikeutta perhe-elämään 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuore selvitys Suomeen ilman huoltajaa tulleiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen osoittaa, että suojelua saavien lasten   perustavanlaatuinen oikeus perheeseen ei toteudu. Puolet suojelua saaneista lapsista ei saa perhettään Suomeen. Maahanmuuttoviraston tulkintakäytäntö, oikeuskäytännön puute ja epämääräinen lainsäädäntö johtavat lapsen oikeuksien loukkaamisiin.  

Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YVV) julkaisi tiistaina 3. maaliskuuta selvityksen kansainvälistä suojelua saaneiden lasten mahdollisuuksista perheensä yhdistämiseen. Selvityksessä on tutkittu Maahanmuuttoviraston päätöksiä ajalla 1.1.2018 18.9.2019.  

Yksi tärkeä johtopäätös nousee ylitse muiden: Maahanmuuttovirasto soveltaa ulkomaalaislain säännöksiä rajoittaen merkittävästi perustavanlaatuista ihmisoikeutta – lapsen oikeutta elää yhdessä perheensä kanssa.  

Useimmiten kielteisen päätöksen perusteena on se, että Maahanmuuttovirasto on katsonut, ettei vanhemmilla ole ollut pakottavaa syytä lähettää lasta yksin hakemaan turvapaikkaa. Maahanmuuttoviraston mukaan kyseessä on maahantulosäännösten kiertäminen, vaikka kaikki perusteet perheenyhdistämisen myöntämiseen olisivat periaatteessa olemassa. Maahanmuuttovirasto ei ole pitänyt edes lapsen tarvetta kansainväliselle suojelulle pakottavana syynä.   

Suomi ei noudata lapsen oikeuksien sopimusta perheenyhdistämisessä 

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus elää vanhempiensa kanssa. Jos lapsi ja hänen vanhempansa joutuvat eri valtioihin, on valtion velvollisuus käsitellä hakemus perheen jälleenyhdistämiseksi myönteisesti ja viivyttelemättä. Lasta ei saa erottaa vanhemmastaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, jos viranomaiset toteavat sen olevan lapsen edun mukaista. Lasta koskevissa päätöksissä on aina ensisijaisesti harkittava lapsen etua.  

Lapsen oikeuksien komitea on todennut, etteivät maahantulon rajoittaminen ja kontrollointi voi syrjäyttää lapsen etua koskevia näkökohtia.  

Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan arvioi kielteisissä päätöksissään sitä, mikä on lapsen edun mukainen ratkaisu, vaan sitä, onko lapsen edulla poikkeuksellisesti niin suuri merkitys, että perheenyhdistäminen tulisi myöntää. Kyseinen arviointitapa on täysin sen vastainen, mitä lapsen edun ensisijaisuudella tarkoitetaan.  

Ulkomaalaislain säännös maahantulosäännösten kiertämisestä jättääkin Maahanmuuttovirastolle liian suuren harkintavallan eikä korkein hallinto-oikeus ole antanut tulkintaohjeita. Maahanmuuttoviraston käytännöstä on siten päässyt muodostumaan lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista.  

Järjestöt:  Viranomaisten tulee aktiivisesti edistää perheenyhdistämistä, ei estää sitä 

Perheenyhdistämistä helpottamalla luodaan enemmän turvallisia reittejä päästä Eurooppaan ja Suomeen. Suojelua saaneen ihmisen perheenjäsenet elävät useimmiten aivan yhtä epävakaissa ja turvattomissa oloissa, kuin mistä suojelua saanut on lähtenyt. Turvallisten reittien edistäminen poistaisi myös painetta turvapaikanhaulta ja turvapaikkaprosessien kuormittumiselta.  

Hallitus on hallitusohjelmassaan luvannut selvittää perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia, huomioiden muun muassa perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen. Pelkkä selvittäminen ei riitä, vaan ongelmiin pitää myös puuttua.  

Järjestöt vaativat sisäministeriötä turvaamaan lapsen edun ja lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisen. Hallitus on luvannut toteuttaa lakiuudistuksen, jossa poistetaan toimeentuloedellytys suojelua saaneilta yksin tulleilta lapsilta, jotka hakevat perhettään Suomeen.  

Tämä ei kuitenkaan riitä. Yksin tulleiden lasten perheenyhdistäminen kariutuu erityisesti Maahanmuuttoviraston liian suureen harkintavaltaan ja hakemuksen jättämistä estäviin käytännön ongelmiin. Sisäministeriön tulee ottaa huomioon kaikki lasten perheenyhdistämistä estävät seikat ja esittää tarvittavia muutoksia ulkomaalaislakiin.  

Sisäministeriön tulee ottaa huomioon myös muiden kuin lakiin perustumattomien syiden vaikutukset. Maahanmuuttoviraston hallintokäytännössään asettamat perheenyhdistämisen edellytykset – kuten edellytys pakottavalle syylle lähettää lapsi yksin turvapaikanhakuun eivät perustu lakiin.  

Lainsäädäntöä onkin tarpeen täsmentää. Lisäksi tarvitaan korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuja ohjaamaan Maahanmuuttoviraston käytäntöä. Viranomaisen ratkaisukäytäntö, jossa lakia tulkitaan tiukasti ja ihmisoikeuksia rajoittavasti, ei saisi olla viraston omien ohjeiden varassa. Käytännön tulee perustua lakiin ja turvata ihmisoikeuksien toteutuminen. 

Lasten tulee saada nauttia vanhempiensa hoivaa. Järjestöt kannattavat Yhdenvertaisuusvaltuutetun suosituksia, kuten maahantulosäännösten kiertämistä koskevan säännöksen soveltamisalan rajaamista. Näin voidaan varmistaa, että lapsen etu tulee hallintoprosessissa ensisijaiseksi ja lapsen oikeus perheenyhdistämiseen toteutuu.  

Sisäministeriön ja hallituksen tulee ryhtyä toimiin muutosten toteuttamiseksi välittömästi. 

 Tiedotteessa ovat mukana seuraavat järjestöt: 

Lastensuojelun Keskusliitto ry
Pakolaisneuvonta ry
Pelastakaa Lapset ry
Suomen Pakolaisapu ry
Amnesty International Suomen osasto 

 Lisätietoja:  

Kaisa Korhonen, Amnesty International Suomen osasto
044 334 6256 – kaisa.korhonen@amnesty.fi 

Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta
050 366 5942 – pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi   

FacebookTwitter