Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta (EIT) tuli aiemmin tällä viikolla valitettava ja surullinen päätös Pakolaisneuvonnan eritrealaiselle asiakasperheelle.
EIT:n mukaan Suomen päätös jättää perheen isälle oleskelulupa myöntämättä toimeentuloedellytyksen vuoksi ei loukannut turvapaikat saaneiden eritrealaisnaisen ja hänen kolmen lapsensa oikeutta perhe-elämän suojaan. Pakolaisperheen isä ei siis pääse Suomeen ainoastaan siitä syystä, että yksin kolmen lapsen kanssa Suomeen tulleella äidillä ei ole riittävästi tuloja.
Perhe on järkyttynyt päätöksestä. Lapset ovat joutuneet elämään erossa isästään jo kymmenen vuotta. EIT:n ratkaisu tarkoittaa, että perheenjäsenten erossa oleminen jatkuu.
Näin perheen tapaus eteni
Eritrealaisperheen äiti ja kolme alaikäistä lasta, joista nuorin oli tuolloin vasta 1,5-vuotias, saapuivat Suomeen syyskuussa 2016. He olivat aiemmin onnistuneet pakenemaan kotimaastaan Italiaan, josta he saapuivat EU:n sisäisen siirron kautta Suomeen. Suomessa heille myönnettiin hyvin nopeasti turvapaikat ja pakolaisasemat: äiti ja lapset saivat päätökset tiedoksi marraskuussa 2016.
Myös perheen isä oli paennut kotimaasta, mutta ei ollut päässyt Eurooppaan ja oli pakolaisena Ugandassa. Perhe-elämän jatkaminen edellytti, että isälle myönnettäisiin oleskelulupa Suomeen perhesiteen perusteella.
Perheen äidille ei kuitenkaan annettu riittävästi tietoa perheenyhdistämisprosessista ja tukea hakemusasian edistämisen. Hän sai turvapaikkapäätöksen yhteydessä vain yleisluontoista tietoa suomeksi. Käytännön apua äiti sai perheenyhdistämisasiassa vasta tammikuussa 2018 muutettuaan Vantaalle, Vantaan maahanmuuttajapalveluista. Jo hakemuksen jättäminen oli perheelle hyvin vaikeaa, koska ulkomailla olevan perheenjäsenen on itse haettava oleskelulupaa ja tunnistauduttava Suomen edustustossa. Perheen isä oli pakolaisena Ugandassa, jossa ei ole Suomen edustustoa. Hän kuitenkin onnistui matkustamaan Keniaan ja jättämään perheenyhdistämishakemuksen Suomen Nairobin edustustossa tammikuussa 2018.
Suomen lain mukaan oleskelulupa voidaan myöntää perhesiteen perusteella lähtökohtaisesti vain silloin, kun toimeentulo on turvattu esimerkiksi Suomessa asuvan perheenjäsenen palkkatuloilla. Pakolaisaseman saaneen ns. vanhoilta perheenjäseniltä ei vaadita turvattua toimeentuloa, mutta tällöin perheenjäsenen on haettava oleskelulupaa kolmen kuukauden kuluessa turvapaikkapäätöksen saamisesta. Tämä aikaraja on usein täysin epärealistinen, kuten esimerkiksi eritrealaisperheen tapaus osoittaa.
Eritrealaisperheen isä sai helmikuussa 2019 Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen. Kolmen kuukauden aikaraja hakemuksen jättämiseen oli ylittynyt, joten asiassa sovellettiin toimeentuloedellytystä. Perheen äidin olisi pitänyt ansaita vähintään 2 900 euroa nettona kuukaudessa, jotta oleskelulupa olisi voitu myöntää. Pakolaisneuvonta katsoi, että vaatimus on kohtuuton perheen äidin olosuhteiden ja kielitaidon puuttumisen takia.
Valitimme päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen äänestyspäätöksen jälkeen. Vähemmistöön jääneet, Maahanmuuttoviraston päätöksen kumoamista puoltaneet tuomarit huomioivat, että perheessä on kolme alaikäistä lasta ja ettei perheenkokoajan ollut olosuhteissaan realistista täyttää 2900 euron toimeentuloedellytystä, vaikka hän olikin työikäinen ja alkanut opiskelemaan suomea. Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt valituslupaa, joten Pakolaisneuvonta näki välttämättömäksi tehdä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen.
Pakolaisneuvonta pettynyt EIT:n tiukkaan kantaan
Yli neljä vuotta kestäneen valitusprosessin jälkeen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi tiistaina 8.10.2024 päätöksen. EIT:n mukaan Suomi ei ole loukannut pakolaisnaisen ja hänen kolmen lapsensa oikeutta 8 artiklassa suojattuun perhe-elämän suojaan, vaikka perheen isälle ei myönnetty oleskelulupaa ainoastaan siksi, että toimeentuloedellytys ei täyttynyt.
Valitettavasti EIT ei painottanut päätöksessään asianosaisten haastavia olosuhteita, pakolaisten oikeutta perhe-elämään taikka pakolaisaseman saaneiden lasten etua ja lasten oikeutta elää molempien vanhempiensa, myös isänsä, kanssa. Maahanmuuton hallintaan liittyvät syyt ohittivat päätöksessä perhe-elämän suojan ja lasten edun.
Olemme erittäin pettyneitä tähän hyvin tiukkaan kantaan. Vastaavia tapauksia, joissa tulkinta on ollut äärimmäisen tiukkaa, on valitettavasti useita ja vireillä niin hallinto-oikeuksissa kuin ylikansallisissa elimissä.
Työmme perheiden yhdistämisen ja parempien päätösten puolesta kuitenkin jatkuu, yksi tapaus kerrallaan. Myös tämän perheen asiassa selvitetään vielä mahdollisuutta saada uusi hakemus vireille ja toisenlainen päätös uuden hakemuksen kautta.
Lisätietoja:
Hanna Laari
Vastaava juristi
