Yli puolet maailman pakolaisista on lapsia. Turvapaikanhakijoiden joukossa on myös yksin, ilman huoltajaa liikkuvia lapsia. Suomeen heitä on 2010-luvulla saapunut vuosittain 150–3 000.
Alaikäisen ilman huoltajaa tulleen turvapaikanhakijan kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään samassa prosessissa kuin täysi-ikäistenkin. Ulkomaalaislain 6 §:n mukaan alaikäisten hakemukset on kuitenkin käsiteltävä kiireellisesti ja päätöksenteossa on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin.
Ennen kuin 12 vuotta täyttäneelle lapselle tehdään päätös, lasta on kuultava, jollei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Myös nuorempaa lasta voidaan kuulla, jos hän on niin kehittynyt, että hänen näkemyksiinsä voidaan kiinnittää huomiota.
Turvapaikanhakijalla on turvapaikkamenettelyssä myötävaikuttamisvelvollisuus, eli hänen tulee edesauttaa asiansa selvittämistä. Alaikäisen myötävaikuttamisvelvollisuus suhteutetaan hänen ikäänsä, eikä se lähtökohtaisesti voi olla yhtä laaja kuin aikuisen turvapaikanhakijan.
Yksin tulleiden turvapaikanhakijalasten edustajajärjestelmä Suomessa
Jokaiselle ilman huoltajaa Suomeen tulleelle alaikäiselle turvapaikanhakijalle määrätään edustaja. Edustaja on lapsen ainoa laillinen huoltajan puhevaltaa käyttävä edustaja. Hänellä on tärkeä tehtävä valvoa, että lapsen etu otetaan mahdollisimman hyvin huomioon.
Kun lapsi tai nuori on majoitettu ryhmäkotiin, ryhmäkodin johtaja tai sosiaalityöntekijä tekee käräjäoikeudelle hakemuksen edustajan määräämisestä. Käräjäoikeus lähettää päätöksen edustajan määräämisestä ryhmäkotiin, edustajalle ja Maahanmuuttovirastoon. Edustajan tehtäviin kuuluu yhteydenpito viranomaisten, oikeusavustajan ja muiden turvapaikkaprosessissa mukana olevien tahojen kanssa.
Vastaanottokeskus ottaa yhteyttä edustajaan ja ehdottaa tälle edustettavaa. Sekä lapsi että edustaja allekirjoittavat sopimuksen edustajaksi ja edustettavaksi ryhtymisestä. Edustajalla täytyy olla aidosti aikaa lapsen asioiden hoitamiseen. Kontaktin saaminen mahdollisesti traumatisoituneeseen lapseen vaatii myös kärsivällisyyttä.
Pakolaisneuvonta on yhteistyössä muiden ihmisoikeusjärjestöjen kanssa tehnyt vaikuttamistyötä, jotta lapsen asema turvapaikkamenettelyssä kohenisi. Vastaanottopalveluita voitaisiin kehittää alaikäiset paremmin huomioivaan suuntaan. Lapsen oikeuksien yleissopimuksen allekirjoittajamaana Suomella on velvollisuus myös pyrkiä tähän.
Lapsen oikeuksien sopimuksessa säädetään syrjimättömyydestä, lapsen edun huomioimisesta, oikeudesta elämään ja kehittymiseen sekä lapsen näkemysten kunnioittamisesta. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR korostaa omissa suosituksissaan sitä, että lapsia koskevien päätöksentekoprosessien tulisi olla viivytyksettömiä ja suojeluperusteisen oleskeluluvan saaneiden lasten tapauksissa tulisi pyrkiä pitkäkestoisiin järjestelyihin ja ratkaisuihin.
Perheenyhdistäminen
Mikäli yksin tulleelle alaikäiselle myönnetään oleskelulupa kansainvälisen suojelun perusteella tai yksilöllisistä inhimillisistä syistä, hänen perheenjäsenillään on oikeus hakea oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella.
Useat hallitukset ovat kiristäneet perheenyhdistämiseen liittyviä lakeja ja käytäntöjä 2010-luvulla. Tiukan laintulkinnan seurauksena yksin tulleiden lasten perheenjäsenille on tehty valtaosin kielteisiä päätöksiä. Viimeisimmät perheenyhdistämistä koskevan lainsäädännön kiristykset vuonna 2016 ovat tehneet perheenjäsenten Suomeen saamisesta äärimmäisen vaikeaa.
Lähtökohtaisesti perheenjäsenen oleskeluluvan edellytyksenä on, että hänen toimeentulonsa Suomessa on turvattu. Suomen kansalaisen perheenjäseneltä ei toimeentuloa edellytetä. Myöskään pakolaisaseman eli turvapaikan (ulkomaalaislain 87 §:n perusteella) saaneen perheenjäseneltä ei edellytetä toimeentuloa, jos perheenjäsen hakee oleskelulupaa kolmen kuukauden sisällä siitä, kun perheenkokoaja on saanut oleskeluluvan Suomesta ja perhe on muodostettu ennen kuin perheenkokoaja saapui Suomeen.
Toimeentuloedellytys koskee lähtökohtaisesti kaikkia muita perheenyhdistämistilanteita, kuten oleskeluluvan toissijaisen suojelun tarpeen (ulkomaalaislain 88 §) perusteella tai yksilöllisestä inhimillisestä syystä (ulkomaalaislain 52§) saaneen perheenjäseniä. Toimeentuloedellytyksestä voidaan kuitenkin lain mukaan poiketa, jos siihen on poikkeuksellisen painava syy tai lapsen etu sitä vaatii.
Toimeentuloedellytystä ei myöskään sovelleta, jos oleskelulupa myönnetään Suomeen yksin tulleen alaikäisen lapsen ulkomailla olevalle alaikäiselle sisarukselle, jos sisarukset ovat asuneet yhdessä ja jos heidän vanhempansa eivät ole elossa tai näiden olinpaikka on tuntematon.
Lisätietoa:
Maahanmuuttovirasto: http://www.migri.fi/perheenjasenen_luokse_suomeen
Lapsen etu -selvitys (2015), osa I Lapsen etu tuomioistuinten turvapaikkapäätöksissä
osa 2 Lapsen etu tuomioistuinten perheenyhdistämispäätöksissä
Edustajana turvapaikkamenettelyssä -opas (2010)
Ensisijaisesti lapsia? -artikkeli (2016)
Alaikäisinä yksin tulleiden edustajien yhdistys ETU – Edustajat turvapaikanhakijalapsille ry: http://www.edustajuus.fi/
