Järjestöt toivottavat ihmisoikeusmyönteisemmän turvapaikkapolitiikan tervetulleeksi

Tulevan pääministeri Antti Rinteen julkistama hallitusohjelma on ihmis- ja lapsenoikeusnäkökulmasta lupaava. Järjestöjen mukaan hallitusohjelma tuo joitakin tärkeitä parannuksia Suomen turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaan, vaikka muutoksia onkin toivottua vähemmän. Erityisen myönteistä on kirjaus siitä, että ulkomaalaislakiin tehtyjen lukuisten erillisten lakimuutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään.

Hallitusneuvottelujen edetessä muun muassa Suomen Pakolaisapu kävi kuultavana ja nosti esille yhdessä Suomen Punaisen Ristin, Pakolaisneuvonnan, Lastensuojelun Keskusliiton, Suomen UNICEFin, Amnesty International Suomen osaston ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa laaditut hallitusohjelmasuositukset, suositukset liitteenä.

Selkeitä parannuksia turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan

Järjestöt kiittävät erityisesti siitä, että hallitus vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa palauttamalla turvapaikkapäätösten valitusajat yhdenvertaisiksi muihin asiaryhmiin nähden sekä mahdollistamalla jälleen turvapaikkapuhuttelussa avustamisen myös valtion oikeusavulla.

Oikeusturvan kannalta tärkeää on myös turvapaikka-asioista maksettavien oikeusapupalkkioiden palauttaminen tuntiperustaisiksi. Avustajan palkkiot muutettiin viime hallituskauden alussa kiinteiksi työmäärästä riippumatta.

“Paluu tuntipalkkioihin tarkoittaa, että turvapaikanhakijoiden avustamisesta saa jälleen korvauksen tehdyn työn mukaan. Muutos on olennainen asiantuntevan ja asianmukaisen oikeusavun turvaamiseksi myös jatkossa”, toteaa Pakolaisneuvonnan toiminnanjohtaja Pia Lindfors.

Ilman huoltajaa tulleiden lasten oikeusturvan toteutuminen on pitkälti kiinni edustajasta. Ilman edustajaa lapsella ei ole myöskään oikeusavustajaa. Edustajajärjestelmä täytyy uudistaa ja resursoida riittävästi, jotta edustajien riippumattomuus ja osaaminen voidaan taata.

Pakolaiskiintiön korotus toivottua pienempi

Puolueet ovat myös päässeet sopuun pakolaiskiintiön korottamisesta. Hallitusohjelman mukaan kiintiöpakolaisten määrä nostetaan vähintään 850 henkilöön vuonna 2020. Tämä jälkeen pakolaiskiintiön määrä arvioidaan 850–1 050 välille huomioiden turvapaikanhakijoiden määrä. Kiintiön korottaminen on tervetullut uudistus, mutta korotus on odotettua pienempi ja huomattavasti alhaisempi kuin Ruotsin ja Norjan vastaavat tasot.

”Kiintiöjärjestelmä on nimenomaan turvallinen ja inhimillinen keino pakolaisten vastaanottamiseksi. Pakolaiskiintiötään nostamalla Suomi voi tarjota turvaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville.”, Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtinen muistuttaa.

Perheenyhdistämiseen liittyviä ongelmia selvitetään

Hallitusohjelmassa on myönteistä, että toimeentuloedellytyksen soveltamisesta luovutaan kansainvälistä suojelua saaneiden lasten kohdalla. Uusi hallitus lupaa lisäksi selvittää muiden kansainvälistä suojelua saaneiden kohdalla toimeentuloedellytyksen tulorajojen kohtuullisuutta. Järjestöt korostavat, että toimeentuloedellytys perheenyhdistämisen ehtona tulisi poistaa kaikilta kansainvälistä suojelua saaneilta.

Hallitus lupaa niin ikään selvittää muita perheenyhdistämisen ongelmia perhe-elämän suojan ja lapsen edun toteutumisen kannalta. Tämä onkin erityisen tärkeää, koska tällä hetkellä pelkästään jo perheenyhdistämishakemuksen jättäminen on monille lähes mahdotonta.
Järjestöt muistuttavat, että oikeus perheeseen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Ero perheestä vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin ja mielenterveyteen – eli myös kotoutumiseen.

”Etenkin lasten oikeus perheeseen on turvattava. Lapsen edun periaatteen on oltava aina etusijalla kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä.”, korostaa erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta.

Teknisen valvonnan käyttö oltava aito vaihtoehto säilölle

Uusi hallitus aikoo säätää kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön teknisestä valvonnasta, millä tarkoitettaneen jalkaan kiinnitettävää seurantalaitetta. Muutoksen tarkoitus on tuoda vähemmän vapautta rajoittava vaihtoehto säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle. Järjestöjen mukaan on kuitenkin varmistettava, että toimenpidettä sovelletaan nimenomaan säilöönoton sijaan eikä sen lisäksi. Sen vuoksi teknisen valvonnan käyttö pitää kytkeä lainsäädännössä säilöönoton edellytyksiin. Henkilökohtainen vapaus, liikkumisvapaus ja yksityisyyden suoja ovat lähtökohta, josta voidaan poiketa vain erityistilanteissa. Turvaamistoimista ei pidä tulla pääsääntö.

Hallitus aikoo selvittää yli 15-vuotiaiden lasten säilöönoton vaihtoehtoja. Vaihtoehdoiksi tarjotuista ratkaisuista ei saa kuitenkaan tulla lapsen edun ja oikeuksien vastaisia. Säilöönotto ei ole koskaan lapsen edun mukainen ratkaisu ja siksi lapsia ei tule ottaa säilöön lainkaan, ei huoltajiensa kanssa eikä ilman.

”Säilöönotossa tai jalkapantojen käytössä on aina kyse vapaudenriistosta. Turvapaikanhakijan tapauksessa vapaudenriiston perusteena ei kuitenkaan ole epäilys rikoksesta vaan hallinnollisesta pakkokeinosta, eikä se siten saa muodostua rangaistusluonteiseksi. Jalkapannan käyttöönotto voi hyvinkin olla positiivinen muutos, jos se johtaa säilöönoton rajoittamiseen, mutta se ei saa johtaa käytännössä yhä useamman turvapaikanhakijan oikeuksien rajoittamiseen.”, Amnesty Internationalin oikeudellinen asiantuntija Kaisa Korhonen toteaa.

Lisätietoja:

Annu Lehtinen, Suomen Pakolaisapu
044 719 1771 – annu.lehtinen@pakolaisapu.fi

Noora Kero, Suomen Punainen Risti
040 581 1063 – noora.kero@punainenristi.fi

Pia Lindfors, Pakolaisneuvonta ry
050 366 5942 – pia.lindfors@pakolaisneuvonta.fi

Taina Martiskainen, Lastensuojelun Keskusliitto
040 731 3014 – taina.martiskainen@lskl.fi

Mirella Huttunen, Suomen UNICEF
040 900 4879 – mirella.huttunen@unicef.fi

Kaisa Korhonen, Amnesty International Suomen osasto ry
044 334 6256 – kaisa.korhonen@amnesty.fi

Tiina-Maria Levamo, Pelastakaa Lapset Ry
050 570 6360 – tiina-maria.levamo@pelastakaalapset.fi

Liite 1: Järjestösuositukset hallitusohjelmaan

FacebookTwitterEmail