Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi nopeasti monien ihmisten jouduttua lähtemään pakoon Syyrian ja Afganistanin verisiä sisällissotia sekä muita vaarallisia konflikteja. Hakijamäärän kasvua seuranneet poliittiset linjaukset ja lain muutokset johtivat Suomessa turvapaikkamenettelyn laadun romahtamiseen. Turvapaikanhakijoiden oikeuksia ja mahdollisuutta saada tarvitsemaansa suojelua heikennettiin huolestuttavasti.
Nopeutta painottaneen tehostamisen ja oikeusturvaheikennysten seurauksena tuhansien turvapaikanhakijoiden perusteita suojelun tarpeelle ei selvitetty eikä arvioitu asianmukaisesti. Tämä johti moniin huonosti perusteltuihin ja vääriin kielteisiin turvapaikkapäätöksiin sekä valitus- ja uusintahakemuskierteeseen.
Uusintahakemusten määrä nousi huomattavasti, kun uusintahakemus on ollut jopa tuhansille ihmisille ainoa keino saada heidän perusteensa asianmukaisesti arvioitavaksi.
Vuonna 2019 silloinen hallitus päätti vielä viime töikseen nostaa uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen kynnystä. Jotta uusintahakemus nyt lain mukaan tutkitaan, pitää turvapaikanhakijalla olla uusia perusteita tai seikkoja, joita hän ei ole aiemmin voinut esittää, tai hänen pitää pystyä osoittamaan, että ensimmäisessä menettelyssä ei ole arvioitu oikein kansainvälisen suojelun tarvetta. Uusintahakemuksen tutkittavaksi ottamisen kynnyksen nostaminen on johtanut siihen, että turvapaikkamenettelyn huonosta laadusta kärsineet hakijat tarvitsevat käytännössä asiantuntijan apua uuden hakemuksen jättämisessä osoittaakseen, mikä alkuperäisessä prosessissa on mennyt pieleen ja saadakseen siten mahdollisuuden saada suojeluntarpeensa asianmukaisesti tutkittua. Heidän joukossaan on väärän kielteisen päätöksen saaneita ihmisiä, joita uhkaa palautus vaarallisiin oloihin.
Viime vuosina Pakolaisneuvonnassa on tunnistettu lukuisia turvapaikanhakijoita tai paperittomia, joiden kohdalla on selviä viitteitä haavoittuvasta asemasta (esimerkiksi kidutuksesta, mikä voi vaikuttaa heidän kykyynsä kertoa perusteistaan) ja tulevaisuuden uhasta, joita ei ole aiemmassa turvapaikkaprosessissa jostain syystä tunnistettu tai tunnustettu. Pakolaisneuvonnan juristit laativat heidän tilannettaan selventäviä liitteitä uusintahakemuksia varten, joskus useammankin hakemuksen jälkeen. Moni avustamamme turvapaikanhakija on myös yhden tai useamman uusintahakemuksen jälleen saanut turvapaikan alkuperäisin perustein – sen jälkeen, kun ne on ensimmäisen kerran kunnolla selvitetty. Tämä osoittaa selvästi, miten turvapaikkamenettelyn laadun romahtaminen ja tehdyt lainmuutokset ovat heikentäneet turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja heidän mahdollisuuksiaan saada tarvitsemaansa suojelua Suomesta.
Kaikkien etu on, että hakijan turvapaikkaperusteet tulevat esille ja selvitettyä heti ensimmäisessä vaiheessa prosessia. Tosiasia kuitenkin on, että hyvin monien ihmisten kohdalla tämä ei syksyn 2015 jälkeen ole toteutunut. Nyt uusi hallitus suunnittelee uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen kynnyksen nostamista entisestään. Pakolaisneuvonta vaatii, että vuoden 2015 jälkeen tehtyjä virheitä ei saa toistaa eikä turvapaikanhakijoiden oikeuksia saa heikentää.
Allekirjoita Pakolaisneuvonnan vetoomus täällä:
www.pakolaisneuvonta.fi/vetoomus
