Pakolais­neuvonnan selvitys: Hakijat eivät saa riittävästi tietoa turva­paikka­menettelystä

Pakolaisneuvonnan tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijat eri puolilla Suomea eivät saa yhdenvertaisesti tietoa siitä, miten turvapaikkamenettely etenee ja mitkä hakijan oikeudet ja velvollisuudet siinä ovat. Vastaanottokeskuksissa järjestetään neuvontaa vaihtelevasti ja erilaisin sisällöin. Vastaanottokeskuksissa tarvitaan myös selkeämpiä ohjeita siihen, miten hakijoiden joukosta tunnistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja vastataan heidän tarpeisiinsa.

Pakolaisneuvonnan tuoreen selvityksen mukaan turvapaikanhakijat eri puolilla Suomea eivät saa yhdenvertaisesti tietoa siitä, miten turvapaikkamenettely etenee ja mitkä hakijan oikeudet ja velvollisuudet siinä ovat. Vastaanottokeskuksissa järjestetään neuvontaa vaihtelevasti ja erilaisin sisällöin. Vastaanottokeskuksissa tarvitaan myös selkeämpiä ohjeita siihen, miten hakijoiden joukosta tunnistetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ja vastataan heidän tarpeisiinsa.

Pakolaisneuvonnan Yleisen oikeudellisen neuvonnan tila ja kehittämistarpeet -hanke on tehnyt selvityksen siitä, miten turvapaikanhakijat eri vastaanottokeskuksissa saavat tietoa Suomen turvapaikkamenettelystä ja miten haavoittuvimmassa asemassa olevat turvapaikanhakijat huomioidaan. Vuoden 2016 keväästä alkaen haastateltiin noin 40 vastaanottokeskusten työntekijää sekä 50 turvapaikanhakijaa.

Haastatelluista hakijoista puolet kertoi, ettei ollut saanut yleistä neuvontaa menettelyn vaiheista. Noin kolmasosa haastatelluista ei tuntenut edes perusasioita, kuten Suomen turvapaikkamenettelystä vastaavia viranomaisia tai tiennyt oikeudestaan valittaa kielteisestä päätöksestä. Ulkomaalaisoikeudelliset asiat ovat vaikeita kaikille, puhumattakaan vieraassa ympäristössä olevasta turvapaikanhakijasta. Lait ja käytännöt ovat myös muuttuneet viime vuosina tiuhaan tahtiin.

”Erityisen haavoittuvassa asemassa olevan turvapaikanhakijan tunnistaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa edistää sitä, että jo ensimmäisessä käsittelyssä hänen turvapaikka-asiansa saadaan selvitettyä ja päätös tehdään oikeilla perusteilla. Tällöin yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa ja inhimillisesti raskasta valituskierrosta ei tarvita. Vastaanottokeskusten työntekijät tarvitsevat selkeät toimintatavat siihen, miten näiden turvapaikanhakijoiden erityistarpeet menettelyssä turvataan”, sanoo hankkeessa toimiva Pakolaisneuvonnan lakimies Liisa Välimäki.

Hakijoiden on tärkeää tavata terveydenhoitaja ja sosiaalityöntekijä henkilökohtaisesti ennen turvapaikkapuhuttelua. Kun hakijan tilanne on selvitetty tapaamisessa ammattilaisen kanssa, haavoittuvassa asemassa olevat saavat tukea vastaanottopalveluissa ja voivat paremmin edesauttaa omien turvapaikkaperusteidensa selvittämistä. Ammattilaisten tapaamisissa pitäisi selvittää onko hakijalla menettelyssä erityistarpeita ja varmistaa, että näillä henkilöillä on lakimies avustajana. Tällä hetkellä tämä ei useinkaan toteudu.

Selvitys on luettavissa täällä: https://www.pakolaisneuvonta.fi/files/AMIF_Selvitys_Final_verkkoversio_130217.pdf